Mitä enemmän Usbek loittonee palatsistaan, sitä kaihoisammin hän kääntää päänsä kohti pyhiä vaimojansa. Hän huokailee, hän vuodattaa kyyneleitä. Hänen tuskansa käy katkerammaksi, hänen epäluulonsa vahvistuvat. Hän tahtoo lisätä heidän vartijainsa lukua. Hän aikoo lähettää minut takaisin, samoin kuin kaikki ne mustat, jotka ovat hänen mukanaan. Hän ei enää pelkää omasta puolestaan. Hän pelkää vain sen puolesta, mikä on hänelle tuhat kertaa rakkaampaa kuin hän itse.
Pian saan minä siis elää Sinun käskettävänäsi ja ottaa osaa Sinun huoliisi. Suuri Jumala! Kuinka paljon tarvitaankaan, jotta yksi ainoa mies olisi onnellinen!
Luonto näytti asettaneen naiset riippuvaan asemaan ja vapauttaneen taas heidät siitä: häiriöitä syntyi molempien sukupuolten välille, koska heidän oikeutensa olivat molemminpuoliset. Meidän tehtäväksemme on tullut uuden sopusoinnun aikaansaaminen: me olemme luoneet naisten ja itsemme välille vihan sekä miesten ja naisten välille rakkauden.
Otsani on käyvä ankaraksi. Minä olen luova synkkiä katseita. Ilo on pakeneva huuliltani. Ulkomuoto on oleva rauhallinen, mutta henki levoton. Minä en ole odottava vanhuuden ryppyjä ilmaistakseni sen murheita.
Minusta olisi ollut hauskaa seurata isäntääni Länteen. Mutta minun tahtoni on hänen omansa. Hän käskee minua vartioimaan hänen vaimojaan, ja minä olen vartioiva heitä uskollisesti. Minä tiedän kuinka on kohdeltava tätä sukupuolta, joka, heti kun sen ei sallita olla turhamainen, alkaa käydä kopeaksi, ja jota on vaikeampi nöyryyttää kuin lannistaa. Minä vaivun maahan katseittesi tieltä.
Smyrnassa, 12 p. Zilkadeh-kuuta v. 1711.
23. kirje.
Usbek kirjoittaa ystävälleen Ibbenille Smyrnaan.
Me saavuimme Livornoon purjehdittuamme neljäkymmentä päivää. Se on uusi kaupunki, oiva todistus Toskanan herttuain nerosta, he kun ovat tehneet suokylästä Italian kukoistavimman kaupungin.
Naiset nauttivat täällä suurta vapautta: he saavat katsella miehiä eräänlaisista ikkunoista, joita nimitetään sälekaihtimiksi. He saavat lähteä ulos joka päivä muutamien eukkojen seuraamina, ja heillä on vain yksi huntu. Heidän lankonsa, setänsä, veljenpoikansa voivat käydä heitä katsomassa aviomiehen panematta sitä tuskin milloinkaan pahakseen.