Muhamettilaiselle on suuri näky katsella ensimmäisen kerran kristittyä kaupunkia. Minä en puhu seikoista, jotka pistävät heti aluksi kaikkien silmiin, niinkuin rakennusten, pukujen, tärkeimpien tapojen erilaisuudesta, sillä mitä vähäpätöisimmissäkin asioissa on jotakin omituista, jonka minä tunnen, mutta jota minä en osaa lausua.
Huomenna lähdemme Marseille'ta kohti. Siellä emme tule kauan viipymään. Rican samoin kuin minunkin tarkoitukseni on kiiruhtaa suoraa päätä Pariisiin, joka on Euroopan valtakeskus. Matkustajat etsivät aina suuria kaupunkeja, jotka ovat ikäänkuin kaikkien muukalaisten yhteinen isänmaa. Hyvästi. Ole vakuutettu siitä, että minä rakastan Sinua aina.
Livornossa, 12 p. Saphar-kuuta v. 1712.
24. kirje.
Rica kirjoittaa Ibbenille.
Me olemme olleet Pariisissa kuukauden ja olemme koko ajan olleet lakkaamattomassa liikkeessä. Siinä ovat monetkin asiat suoritettavina, ennen kuin on saanut asunnon, ennen kuin on tavannut henkilöitä, joiden luo on neuvottu ja ennen kuin on hankkinut itselleen välttämättömiä tavaroita, joita puuttuu kaikkia yht'aikaa.
Pariisi on aivan yhtä suuri kuin Ispahan. Talot ovat niin korkeita, että melkein vannoisi niissä asuvan vain tähtienselittäjiä. Ymmärrät sanomattakin, että ilmaan rakennetussa kaupungissa, jossa näkee kuusi, seitsemänkin taloa päällekkäin, on tavattomasti väkeä ja että siellä vallitsee erinomainen tungos silloin kun kaikki ihmiset ovat laskeutuneet kadulle.
Sinä et ehkä sitä usko, mutta kuitenkin on asia niin, etten minä sen kuukauden aikana, minkä olen täällä ollut, ole nähnyt vielä kenenkään kävelevän. Eipä ole maailmassa ihmisiä, jotka osaisivat niin hyvin käytellä raajojaan kuin ranskalaiset: he juoksevat, he lentävät. Aasian hitaat ajoneuvot, kameliemme verkkaisa astunta saattaisivat heidät aivan suunniltaan. Mitä minuun tulee, minä kun en ole suinkaan luotu sellaiseen vauhtiin ja usein kävelen jalan muuttamatta tahtiani, joudun joskus raivoihini oikein kristityn tapaan, sillä vaikka sen nyt vielä sietäisi, että tahrautuu lokaan päästä jalkoihin, niin en jaksa antaa anteeksi niitä kyynärpäiden töytäyksiä, joita saan säännöllisesti ja jaksoittaisesti. Mies, joka tulee jäljestäni ja menee ohitseni, pyöräyttää minut puoliksi ympäri, ja toinen, joka tulee vastaani toiselta puolelta, heittää minut äkkiä samaan asentoon, mistä ensimmäinen minut sieppasi. Ja tuskin olen käynyt sata askelta, kun olen jo niin runneltu kuin olisin matkustanut kymmenen peninkulmaa.
Älä luule minun vielä kykenevän perusteellisesti puhumaan Sinulle eurooppalaisten tavoista ja tottumuksista: minulla on niistä itsellänikin vasta heikko aavistus ja minulla on tuskin ollut aikaa muuhun kuin hämmästelemiseen.
Ranskan kuningas on Euroopan mahtavin ruhtinas. Hänellä ei tosin ole kultakaivoksia niinkuin hänen naapurillaan Espanjan kuninkaalla, mutta hän on tätä rikkaampi, koska hän käyttää rikkautensa lähteenä alamaistensa turhamaisuutta, joka on ehtymättömämpi kuin mikään kaivos. Hänen on nähty ryhtyvän suuriin sotiin tai kestävän niitä omistamatta muita rahansaantikeinoja kuin myytävät arvonimet, ja inhimillinen ylpeys sai sen ihmeen aikaan, että hänen joukoiltaan ei puuttunut palkkaa, ei hänen linnoituksiltaan kanuunoita eikä hänen laivastoltaan varusteita.