"Yleensä sanotaan lemmentuskien olevan julmia. Espanjalaisille miehille ne ovat vielä julmempia kuin muille. Naiset parantavat heidät kärsimyksistään, mutta he vain muuttavat miesten kärsimysten laatua, ja useinkin jää näille pitkällinen ja ikävä muisto jostakin sammuneesta intohimosta.
"He noudattavat pieniä kohteliaisuussääntöjä, jotka Ranskassa tuntuisivat aivan sopimattomilta. Niinpä ei kapteeni milloinkaan piekse sotilastaan pyytämättä tältä lupaa, eikä inkvisitio koskaan poltata juutalaista anomatta tältä anteeksi.
"Espanjalaiset, joita ei polteta, näyttävät olevan niin kiintyneitä inkvisitioon, että he varmaankin suuttuisivat, jos se heiltä riistettäisiin. Minä vain toivoisin perustettavaksi toisen samantapaisen tuomioistuimen, ei suinkaan kerettiläisiä vastaan yleensä, vaan harhaoppien päämiehiä vastaan, jotka väittävät pienillä munkkimaisilla tempuilla olevan saman tehon kuin seitsemällä sakramentilla, jotka palvovat kaikkea, mitä kunnioittavat, ja jotka ovat niin uskovaisia, että he ovat tuskin kristityitä.
"Voitte ehkä tavata henkevyyttä ja tervettä järkeä espanjalaisessa itsessään, mutta älkää etsikö sitä heidän kirjoistaan. Katselkaapa vain jotakin heidän kirjastoaan, missä on romaanit yhdellä ja skolastikot toisella puolella, ja te sanotte epäilemättä, että sen järjestelyn on suorittanut ja sen sisällyksen kerännyt joku ihmisjärjen salainen vihollinen.
"Ainoa heidän kirjansa, joka on tosiaankin hyvä, on se, joka on osoittanut kaikkien muiden naurettavuuden.
"He ovat tehneet suunnattomia löytöjä Uudessa Maailmassa, mutta he eivät tunne omaa mannertansa: heidän virtojensa varsilla on satamia, joita ei vielä ole keksitty, ja heidän vuorillaan asuu kansoja, joista he eivät tiedä mitään.
"He sanovat auringon nousevan ja laskevan heidän valtakunnassaan. Mutta sanottava on myöskin, että se kiertomatkallaan näkee vain hävitettyjä peltoja ja autioita tienoita."
Näkisinpä varsin mielelläni, Usbek, kirjeen, jonka joku Ranskassa matkusteleva espanjalainen olisi lähettänyt Madridiin: luullakseni kostaisi hän kyllä kansansa puolesta. Mikä laaja ala hitaan levolliselle ja ajattelevalle miehelle! Kuvittelen hänen aloittavan Pariisin kuvauksen näin:
"Täällä on erikoinen talo, jossa säilytetään hulluja. Ensi hetkessä luulisi sitä kaupungin suurimmaksi. Erehdys: parannuskeino on mitätön taudin levenemiseen katsoen. Epäilemättä sulkevat ranskalaiset, jotka ovat huonossa huudossa naapuriensa keskuudessa, muutamia hulluja erikoiseen taloon, saadakseen ihmiset uskomaan, että ne, jotka ovat sen ulkopuolella, eivät muka ole päästään vialla."
Jätän espanjalaiseni tähän. Hyvästi, rakas Usbek.