»Hän ei ole vielä maissa, olemme tunnin matkan edellä häntä ja Percy on tuossa tuokiossa täällä. Me ehdimme kanaalin keskipalkoille, ennenkuin Chauvelin huomaa meidän livistäneen käsistään.»
Marguerite puhui innoissaan ja kiihkeästi koettaen tyrkyttää nuorelle ystävälleenkin hilpeitä toiveitaan, jotka vielä piilivät hänen sydämessään. Muitta sir Andrew pudisteli alakuloisesti päätään.
»Sir Andrew, äänetönnäkö taaskin?» kysyi hän kärsimättömästi. »Miksikä pudistelette päätänne ja olette niin synkännäköinen?»
»Arvoisa lady, sillä teidän suunnitelmanne ovat ruusunpunaiset ja unohdatte tärkeimmän tekijän.»
»Mitä ihmeissä tarkoitatte? — Enhän unohda kerrassa mitään. — — Minkä tekijän?» lisäsi hän vielä kärsimättömästi.
»Kuusi jalkaa pitkä se on», vastasi sir Andrew hiljaa, »ja sen nimi on
Percy Blakeney.»
»En ymmärrä.»
»Luuletteko Blakeneyn lähtevän Calais'sta jättämättä asiaansa toimittamatta?»
»Tarkoitatteko — —?»
»Kreivi de Tournayta — —»