Philip. Katsoitko sinä asiaa samalta kannalta, Dolly?
Dolly. En. Minä suostuin.
Gloria, Mrs Clandon, Philip (kaikki huutavat yhtä aikaa). Suostuitko sinä! Dolly! No mutta!
Dolly (naiivisti). Näyttikö hän sitten niin typerältä?
Mrs Clandon. Mutta miksi sinä sen teit, Dolly?
Dolly. Lystin vuoksi. Hän sai ottaa mitan sormestani sormusta varten. Sinä olisit tehnyt varmaan aivan samoin.
Mrs Clandon. Ei, Dolly, sitä minä en olisi tehnyt. Asian laita oli se, että ensimäinen perämies kosi myös minua, ja minä vastasin hänelle, että hän voisi säästää sanansa nuoremmille naisille, joita sellainen huvittaisi. Hän näkyy seuranneen minun neuvoani. (Nousee ja menee uunin luo). Gloria, olen pahoillani, jos luulet minua heikoksi; mutta minä en voi sanoa sinulle sitä, mitä sinä haluat tietää. Te olette kaikki liian nuoret.
Philip. Tämä on varsin hämmästyttävä poikkeus Kahdennenkymmenennen vuosisadan periaatteista.
Dolly (siteeraten). "Vastaa kaikkiin lastesi kysymyksiin, ja vastaa totuudenmukaisesti, niin pian kuin he ovat siksi vanhat, että he osaavat kysyä." Katso Kahdennenkymmenennen vuosisadan äitiys —
Philip. Sivu yksi.