Gloria (astuu kaidepuitten luo kylmänä ja päättävänä ja huutaa alas rantaan). Mr Valentine!
Valentine (vastaa alhaalta). Kyllä.
Gloria. Tulkaa tänne hiukan. Mr Crampton tarvitsee teitä. (Hän palaa pöydän luo ja kaataa vettä lasiin.)
Crampton (tointuu). Ei, anna minun olla, en minä häntä tarvitse. Ei minua mikään vaivaa. En minä tarvitse häntä, enkä liioin sinun apuasikaan. (Hän nousee ja ojentaa itseään). Niinkuin sanoit, parasta kun lähden. (Painaa hatun päähänsä.) Onko se sinun viimeinen sanasi?
Gloria. Toivottavasti! (Crampton katselee häntä hetken aikaa itsepintaisesti, nyökkää sitten äkäisesti päätään, ikäänkuin hänkin olisi samaa mieltä, ja menee hotelliin. Gloria katsoo hänen jälkeensä levollisesti ja kylmästi, kunnes hän katoaa, tekee liikkeen, joka ilmaisee helpoitusta ja kääntyy puhuakseen Valentinen kanssa, joka juoksee ylös portaita.)
Valentine (hengästyneenä). Mikä on hätänä? (Katsoo ympärilleen). Missä on Crampton?
Gloria. Hän meni. (Valentinen kasvot kirkastuvat äkkiä, ne kuvastavat iloa, pelkoa ja vallattomuutta. Hän huomaa samassa, että hän on yksin Glorian kanssa. Gloria jatkaa väliäpitämättömästi). Minä luulin, että hän oli pahoinvointinen; mutta hän tointui jälleen. Hän ei tahtonut odottaa teitä. Olen hyvin pahoillani. (Lähtee hakemaan kirjaansa ja päivänvarjoaan.)
Valentine. Sitä parempi. Hän hermostuttaa minua, jos olen hetkenkin hänen kanssansa. (Ikäänkuin epähuomiossa.) Kuinka tuolla miehellä voi olla niin kaunis tytär!
Gloria (hätkähtää ensin hiukan, vastaa sitten hänelle kohteliaasti, mutta tahallisen halveksivasti). Näyttääpä siltä, kuin te yrittäisitte sanoa jonkun kohteliaisuuden. Minä pyydän ilmoittaa teille kerta kaikkiaan, Mr Valentine, että kohteliaisuudet ovat minusta kovin äiteliä. Ollaan ystäviä, jos voimme olla sitä järkevällä ja terveellä tavalla. Minä en aio mennä naimisiin; ja jollette te voi tyytyä siihen, niin on parasta, ettemme jatka tuttavuutta.
Valentine (varovasti). Minä ymmärrän. Sallikaa minun vain tehdä teille yksi ainoa kysymys: tarkoittavatko nuo sanat avioliittoa yleensä, vai minua persoonallisesti?