"Minä tahdon valkaista niitä", sanoi Cashel, viskaten kärsimättömänä sitruunan tuliristikon alle. "Mutta ei se hyödytä mitään. Minä en voi kulkea ihmisissä tällaisin kourin. Menen huomenna Lontooseen ja ostan parin hansikkaita."
"Mitä! Oikeita hansikkaitako? Pitohansikkaitako?"
"Sinä täysihullu pöllöpää", sanoi Cashel nousten ja pannen hatun päähänsä; "nyrkkeilyhansikkaitako minä täällä tarvitsisin? Ehkä luulet, että sinä voisit opettaa minulle jotakin niiden käyttämisestä? Ha, ha! Muuten — muista, Mellish — älä ilmaise ihmisille täällä, että minä olen nyrkkitaistelija. Kuuletko?"
"Minäkö ilmaisisin!" huudahti Mellish harmistuen. "Onko se uskottavaa? Minä kysyn sinulta, Cashel Byron, onko se uskottavaa?"
"Uskottavaa tahi ei, niin älä ilmaise sitä", sanoi Cashel. "Sinä voit joutua puheisiin jonkun linnan tallimiehen kanssa. He ovat auliita tarjoamaan ryyppyjä, kun saavat vastineeksi urheilu-uutisia."
Mellish katsoi häneen nuhtelevasti, ja Cashel kääntyi ovea kohti. Tuo liike muistutti treenarin mieleen hänen ammattinsa velvollisuudet. Hän uudisti varoituksensa siitä, kuinka mieletöntä oli lähteä yöilmaan, esittäen monta esimerkkiä nyrkkeilijöistä, jotka olivat kärsineet häviön lyötyään laimin treenariensa neuvot. Cashel ilmaisi epäuskonsa noihin juttuihin nähden lyhyin ja ytimekkäin sanoin; ja vihdoin täytyi Mellishin tyytyä ehdottamaan kävelyn aika-raja puoleksi tunniksi.
"Ehkä tulen takaisin puolessa tunnissa", sanoi Cashel. "Ja ehkä en tule."
"Kuule, katsohan nyt", sanoi Mellish. "Ei huolita nyt me kaksi kaveria riidellä minuutista tai parista. Minäkin tunnen tarvitsevani kävelyä; minä tulen mukaasi."
"Vieköön minut hitto, jos tulet", sanoi Cashel. "Kuule nyt: anna minun mennä ja tuki suusi. Minä en mene puistoa kauemmaksi. En aio mennä viettämään yötäni kylässä, niinkuin sinä pelkäät. Kyllä minä tunnen sinut, vanha kelju. Jos et pääse pois tieltäni, istutan sinut tuleen."
"Mutta velvollisuus, Cashel, velvollisuus", maanitteli Mellish pyytelevästi. "Jokaisen miehen on tehtävä velvollisuutensa. Ajattele velvollisuuttasi takaajiasi kohtaan."