Yleinen myöntymyshuuto ilmaisi ratsumiesten mielellään ottavan osaa herransa vaaralliseen aikeeseen. Sitten hän astui itse heidän edellään sillan yli. He seurasivat häntä yksitellen jonkun matkan päässä toisistaan ja sekaantuivat suureen väentungokseen, joka täytti kadut.
Ilo oli kaupungissa ylimmillään. Soihdut levittivät loimuavaa valoaan, ja kaikilta kaduilta kaikui laulu linnaan, ja siellä tanssi paljon komeasti puettuja ritareita silkki- ja punavaippoihin puettujen naisten kanssa. Kreivi Gerhard astui suurin ratsumiessaappain katuja, ottamatta yhtään osaa huvitteluun. Kun hän oli saapunut Ristiveljestenkadulle, pysähtyi hän ristiveljesten pihalle johtavan porttiholvin eteen, josta talonpoikaispukuinen tutunnäköinen mies viittasi hänelle, tarttui tuttavallisesti hänen käteensä ja veti hänet sisään portista.
"Drotsi Hessel! Tekin täällä!" huudahti hän hämmästyneenä "Ja valepuvussa —!"
"Otattehan tekin osaa meidän tanssiimme, jalo kreivi!" kysyi drotsi Pietari kiireisesti.
"Hiiteen kaikki tanssimiset! Minä olen tullut tänne valloittamaan Riibelinnaa, kiusaksi herttualle ja hänen verukkeilleen."
"Hyvä on, sittenhän te kuitenkin tahtomattannekin otatte osaa tanssiin. Mutta mitä te tiedätte asiasta? Kuka on johtaja?"
"Minun luullakseni se, joka ensiksi ehtii. Mutta, peijakas, sen kai te itse parhaiten tiedätte, drotsi Hessel! Elkää kyselkö minulta mitään! Minä en tiedä mitään, minä olen saanut vain salaisen viittauksen, enkä minä oikein tiedä mitä siitä uskoisin. Tunnetteko te vanhan Henner Friserin Melfarista?"
"Häneen me voimme luottaa!" vastasi drotsi Pietari iloisesti. "Jos te häneltä saitte viittauksen, niin voitte turvallisesti sitä seurata. Onko teillä miehiä mukananne?"
"Ei paljoa, mutta puolisen sataa miestä saan kokoon tähän torveen puhaltaessani."
"Hyvä on!" sanoi drotsi Pietari. "Siis on asiassa jotakin juurta. Nyt minä vasta otan asian vakavammalta kannalta. Minä en edes tiedä kuka on uhkarohkean aikeen alkuunpanija. Koko yritys tuntuu minusta unelmalta. Minä olen täällä vain ottamassa selvää mielialasta. Henner Friserin minä tapasin tiellä. Salaperäinen vanhus ennusti minulle onnea jättäessään minut. Hänellä tuntuu olevan täällä hyviä ystäviä. Porvarien kesken vallitsee luotettava mieliala, mutta herttua venyttää aikaa enkä minä usko häneen. Minun mieleeni ei ikinä johtuisi hyökätä linnaan ilman sotajoukkoa, mutta varmaankin on täällä joukossamme henkilö, joka on kekseliäämpi ja rohkeampi kuin kukaan meistä. Noin tunti sitten minä sain kutsun eräältä tuntemattomalta olemaan toisena ritarina tanssijoitten rivissä, tanskalaisten neitosten alkaessa laulaa laulua: 'Nuoren Eerik kuninkaamme eestä!' — Mitä muuta se voisi tarkoittaa kuin hyökkäystä?"