"Sehän on selvää!" vastasi kreivi Gerhard ja hieroi tyytyväisenä käsiään. — "'Lapsikuninkaan puolesta' siis! Ei, mieluummin minä laulan 'armahan Agnes kuningattaren eestä'. Kuitenkin on samantekevää kumminpäin hyvänsä. Tanssikaa te vain Jumalan nimessä linnansillan yli! Minä seuraan teitä miehineni ja suojaan selkäpuolenne. 'Nuoren kuninkaamme puolesta', on tunnussana, ja se joka ei tahdo sitä laulua laulaa, sen me lyömme maahan."
Tässä keskeytyi salainen keskustelu, sillä joukko iloisia, nuoria ritareita, kypäreissään mustat höyhentöyhdöt, työntäysi soihtuja kantaen luostaripihalle, vaatien pelästyneitä ristiveljeksiä avaamaan heille refektoriosalin [refektorio = ruokailuhuone]. Jotkut huusivat viiniä, ja toiset saksilaista olutta.
"Näittekö te höyhentöyhdöt? Siinä oli joukko Stig-marskin liittolaisia!" sanoi drotsi Pietari astuessaan kreivi Gerhardin kanssa kadulle pimeästä porttiholvista, voimatta salata suuttumustaan tuon julkean kujeilun johdosta, joka näinä rauhattomina aikoina oli aivan tavallista.
Melu luostaripihalla taukosi hetkeksi, kun arvokas luostariveli astui ulos huomauttamaan rauhanhäiritsijöille, etteivät he olleet vihollisten maassa, ja että Riibelinnan korkeiden herrojen tapana oli ollut suojella kaupunkia eikä ryöstää sitä.
Munkille vastattiin pilkkasanoin ja uhkauksin.
Yksi hurjimmista nuorista ritareista heitti kuitenkin soihtunsa ruokasäiliötä kohti vannoen sytyttävänsä luostarin heti palamaan, jos vain heitä vastustettiin. Heti avattiin refektorion ovet, ja iloinen seura tunkeili sisään.
Drotsi Pietari polkaisi suuttuneena katukiveen. "Siinä nyt näette, kreivi Gerhard!" huudahti hän kiivastuneena, "minkälaiset ritarit tahtovat hallita Tanskan maata. Menkäämme heidän jälestään!"
"Ei, antaa heidän vain juoda kunnes eivät enää eroita kärpästä seinällä!" sanoi kreivi hymyillen. "Sitä paremmin sujuu meidän tanssimme. Milloin se alkaa?"
"Kaksi tuntia Ave Marian jälkeen Blekingekentällä linnan luona."
"Niin sanottiin myöskin minulle. Taitaa jo pian olla määrä-aika. Lähtekäämme siis sinne! Onpa sillä tanssilla tarkoituksensa. Onpa se kerrankin huvi, jossa kunnon sotilaskin häpeättä kerran voi pyörähdellä. Tuhat tulimmaista, olisipa nyt kuningatarkin täällä, niin kyllä minäkin tanssisin, ja yhtä hyvästi ja hauskasti kuin viime kerrallakin."