"Ota mukaasi hartain siunaukseni, ystäväni Pietari Hesselin poika!" sanoi piispa Sven iloisesti ja nousi, laskettuaan kätensä Folgvardin polttavalle päälle. "Nyt minä näen, ettei sinua kalva mikään alhainen, epäjalo intohimo, vaan onneton erehdys. Ole miehekäs, poikani! Opi oikein käyttämään sitä elämää, jota nyt ylönkatsot. Käytä se isänmaasi ja sen Herran palvelukseen, joka sen sinulle antoi! Kristitty ritari ei vain tunteellisesti uneksi — hän myös toimii!" —
"Oikein, herra piispa, niin minäkin tahdon", huudahti Folgvard ylpeästi ja innokkaasti — "vaikka tämä kuningas, jonka olette tuonut tänne, tulisikin minun vihollisekseni. Tositoimintaa on nyt vain Ebbesenin lipun alla, vaikka hän onkin tuomittu mahtavien päätöksestä, teidänkin —"
"Varo astumasta sille tielle, poikani!" huudahti piispa ja peräytyi säpsähtäen. — "Elä anna petollisen loiston itseäsi häikäistä! Elä myöskään tuomitse sitä, mikä sinulle vielä on hämärää minun ja kuninkaan menettelyssä Ebbesenin suhteen! Minulla olisi sinulle tehtävä laillisen kuninkaamme palveluksessa; minä voisin osoittaa sinulle kunniakkaan tien onneen ja menestykseen". — —
"Hurskas isä!" keskeytti Folgvard valtioviisaan piispan, katsoen häneen terävästi ja tarttuen häntä käteen. — "Te olette näyttänyt minulle sen kuilun, jonka vieressä seisoin, ja johon minä olin vähällä syöstä sen sielun, jota rakastan; mutta — anteeksi epäilykseni! — ettekö itse seiso täällä liukuvalla pinnalla. Johdatteko oikeamielisesti tätä peloittavaa kuningasta?"
"Jumalan avulla, poikani!" vastasi piispa vakavasti, kätensä yhteenliittäen. "Tämän onnettoman ajan petollisuus tarvitsee neuvoja, joita ei jokainen hurskas ja rehellinen sydän heti voi hyväksyä; mutta — armonvalon ja pyhän hengen avulla meidän nuori viisas kuninkaamme tulee toimimaan oikein senkin silmien edessä, jolta ei mikään ole salattu. Cras nobis respondebit pietitia nostra — koittaa vielä päivä tämänkin jälkeen, ja se on ilmituova tekojemme oikeamielisyyden." —
"Totta totisesti, herra piispa. Saarnaatteko te minun nuoruudenihanteitani tälle nuorelle ihmiselle!" kuului nyt kuninkaan iloinen ääni avonaisesta ovesta, ja sekä piispa että nuori ritari Folgvard peräytyivät säpsähtäen. "Mitä täällä oikeastaan on tekeillä?" jatkoi kuningas. "Mistä salaperäisistä asioissa te täällä keskustelette tämän ujon herran kanssa, joka koko päivän on seurannut osanottavilla katseilla minua ja morsiantani, silti meitä onnittelematta?"
"Sallikaa minun esittää teille kuuluisan miehen poika, herra kuningas!" alkoi piispa nopeasti puhua, nyt kuitenkin aivan rauhoittuneena. "Teidän autuaan setänne ystävä drotsi Pietari Hessel, oli tämän nuoren miehen isä, ja minä toivon ritari Folgvardin seuraavan jalon isänsä jälkiä. Toivon että hänestä ajankuluessa tulee teille yhtä uskollinen mies kuin minun Herrassa autuaasti nukkunut ystäväni oli ennen kuningas Meenvedille ja Tanskan kuningashuoneelle."
"Vai niin! Senkö drotsi Hesselin poika, joka nuoruudessaan oli kuningatar Agneksen ritarillinen ihailija?" sanoi kuningas kaksimielisesti hymyillen "No niin, olihan hän muuten rohkea mies. Minua ilahduttaa, jos hänen poikansa seuraa hänen kiitettäviä jälkiään."
"Minä olen määrännyt hänelle tehtävän, johon hän tarvitsee teidän armollisen suostumuksenne", jatkoi piispa luoden alas katseensa. "Minä arvelen että hän voisi osoittaa intonsa ja kykynsä teidän tulevana uskollisena palvelijananne, antamalla aatelille ja kansalle viittauksen teidän itsensäkieltävästä lempeydestänne, jota olette osoittanut hallitukseen astuessanne — vaikuttaakseen siten heidän päätökseensä ja valmistaakseen heitä antamaan teille yksimielisen kuuliaisuuslupauksen Viborgin käräjillä."
"Vai niin!" keskeytti kuningas hänet säpsähtäen. "Siihen olisi kuitenkin vanhempi ja kokeneempi valtiomies ollut soveliaampi. Tämä nuori mies osaa vaieta, ja se voi olla hyvä aikanaan; mutta osaako hän myöskin puhua sanomatta liikaa, se on ominaisuus, jota minä en voi kehua vielä tuntevani hänessä. Kuitenkin — koska jo olette vihkinyt hänet tähän asiaan, herra piispa, saa hän matkustaa heti. Teillä on suostumukseni, ritari Folgvard! Mutta katsokaa, ettette väärinkäsitä tai väärinkäytä sitä!"