(Menee kiireisesti ulos.)
(Vieraat ovat nyt tulleet eteiseen, missä he riisuvat turkit yltään Gudmundin ja Erlandin avulla.)
LAUTAMIES ERIK PERSSON (tulee ensiksi valmiiksi ja astuu sisään tervehtimään Ingaa). Jumalan rauhaa ja hyvää iltaa, emäntä! Tänne me tulimme aivan päistikkaa. Mutta minulla oli asiaa tänne Erland Erlandsonille ja naisväki halusi tulla keliä koettelemaan.
INGA (pudistaa hänen kättään istualtaan). Niin, kyllä on ihmeellistä, lautamies, että vaikka sitä olisi pitäjän mahtavin mies, niin on kuitenkin niitä, jotka pakottavat hänet tekemään tahtonsa mukaan.
LAUTAMIES (sävyisästi). Niin, minä olen kyllä oppinut taipumaan naisväen tahtoon.
LAUTAMIEHEN EMÄNTÄ ANNA. (Hän on pieni ja mitättömän näköinen, katoaa melkein miehensä ja tyttärensä rinnalla, jotka molemmat ovat suuria ja esiintyvät varmasti. Ojentaa Ingalle kätensä.) Mitenkä jaksetaan talossa? (Kun Inga yrittää nousta.) Ei, jääkää vain istumaan!
INGA. Lautamiehen emäntä suo anteeksi, ettei täällä ole niinkuin tulisi olla! Ei ole hyvä, että talon emännän täytyy istua paikoillaan eikä pääse liikahtamaan. Kyllä olisi nuori emäntä tarpeellinen tähän taloon.
ANNA. Kyllä kai Gudmund siitä huolen pitää.
INGA. Se on toki selvää. Mutta nyt hän on sellainen hupakko, ettei hän tyydy vähempään kuin kaikkein parhaimpaan.
LAUTAMIES (rykäsee).