HELGA. Kyllä, sen teen mielelläni.
(Ottaa kankaan ja poistuu keittiön ovesta.)
INGA. Erland, mikä sinua vaivaa? Minä varmaankin tulen päästä vialle, jollet sinä sano minulle minkävuoksi olet niin levoton.
ERLAND (vältellen). Mikäs minua vaivaisi?
INGA. Mitä sinä lammesta nostit?
ERLAND (raskaasti, ponnistaen). Tämän veitsen minä otin, Inga.
(Laskee kääntöveitsen hänen eteensä pöydälle.)
INGA (kääntelee veistä, tajuamatta häntä). Onko tämä se onnettomuus, jota minä olen koko aamun odottanut?
ERLAND (merkitsevästi). Yksi terä on siitä poissa.
INGA (tarttuu hänen käsivarteensa). Yksi terä poissa! — Et suinkaan tarkoita, että Gudmund — (keskeyttää) onko sinun aikomuksesi sanoa, että Gudmundilla oli tämä veitsi mukanaan kaupungissa viime yönä?