»Käy sisälle!» jupisi Top. »Täällä on onni tarjolla. Hän saattaa olla hyvällä tuulellaan.»
»Mikä toive!» huudahti Helen yleensä koko maailmalle.
Ovi lennähti auki, ja aukossa näkyi mustapukuinen mies, Henderson, palvelija.
»Suvaitsetteko ystävällisesti mennä suoraan sisälle?» kysyi hän hillityllä, nöyrän kohteliaalla ja perin kolealla äänellä.
Samassa kuului asunnon (ainoastaan portaista tihkuvan valon valaiseman) käytävän lävitse kolme kovaa koputusta, rouva Mundyä kutsuva merkki.
Sisällä huusi ääni, valittava ja tyytymätön — huusi käskevästä »NAINEN!»
»Kyliä, isoisänisä, olen juuri tulossa.»
Kuin kaniini juoksi rouva Mundy käytävässä raollaan olevaa ovea kohti.
6
Huone, johon hän joutui, tuntui painostavan kylmältä.