"Hän ei ollut mukana!"
"Kuka —?"
"Oi, kyllä te tiedätte ketä minä tarkoitan; teidän naapurinne."
Daniela punastui eikä vastannut mitään.
Vaunut kääntyivät nyt Helenenstrasselle. Kreivitär Barthen osoitti jo kaukaa katukäytävällä kulkevia tuttuja.
"Kas paroni Rolldorf… ja kaunis Thekla Horwitz, husaarieversti on taaskin hänen rinnallaan, kuinkas muuten; tuolla tulee eversti Roderich tyttäriensä kera — kuinka laitetut nuo raukat jälleen ovat! Ja kuka tuo on? Ei, tuttu hän ei ole, varmaankin joku Wienin juutalainen… Sepä oli kaunis tyttö, uusi tulokas, kukahan se mahtanee olla?… Tuolta tulevat hovivaunut: arkkiherttua Wilhelm ajaa itse; miten ystävällisesti hän tervehtikään meitä; minä lyön vetoa, te miellytätte häntä, Daniela… Kas, miten kauniit hevoset pankkiiri Rothsteinilla on, luulenpa, että ne ovat kauneimmat koko Badenissa… Mutta katselkaahan tuota hattua, miten erikoinen se on, kokonainen kukkapuutarha… Tuo amatsooni luullakseni on näyttelijätär, — kaunis vartalo. Ja miten kaunis tuo huvila on — ruohokenttä aivankuin vihreää samettia; joka kerta ohitseajaessani kadehdin sen omistajaa… Kenraali Kilk parka rullatuolissaan — kyllä kai hän jää rammaksi koko iäkseen. — Sieltähän tulee myös rampa kenraali Bretter tuolissansa… ovatpa hänen molemmat tyttärensä sentään kovin rumia! Taaskin hovivaunut… siinä ajoivat nuoret prinsessat… Eikö tuo ole kaunis rouva von Lacher? Ja kaikki nuo ihailijat hänen ympärillään — enpä tahtoisi olla herra von Lacherin sijassa… No — nyt olemme jo maitolan kohdalla — kaikki pöydät täynnä… kas tuossa ovat Nosserit ja Geldenheimin perhe sekä luutnantti Zimmer. Mutta täälläkään hän ei ole. Miten kauniilta Weilburg sentään näyttää puiston keskellä — se on oikea ruhtinaan linna — ei minulla olisi mitään vastaan asua siellä… Mutta tehän ette sano sanaakaan, Daniela?"
Nuori rouva kohotti nopeasti päätään, niinkuin on tapana tehdä, kun äkkiä kuullessaan nimeään mainittavan herää unelmistaan. "Niin,niin", sanoi hän, "te olette aivan oikeassa."
"Missä suhteessa?"
"No… siinä mitä äsken sanoitte."
"Mitä minä sitten sanoin?"