"Suokaa anteeksi, rakas kreivitär, ajatukseni olivat tosiaankin muualla."
"Siltä minustakin tuntui. Käännymmekö takaisin?"
"Kernaasti."
Ja ajaja sai käskyn kääntyä.
Kun naiset uudestaan sivuuttivat Café Schimmerin, oli siellä jälleen muutamia tuttuja, ja joukossa oli eräs, joka tervehtiessään nousi ylös ja teki kunniaa.
"No, Jumalan kiitos", huudahti kreivitär, "näimmehän me sittenkin hänet. Ajomatka oli varsin onnistunut."
"Siksikö että näimme kreivi Trélazuren?" naureskeli Daniela, punan kohotessa hänen poskilleen. "Sama onni voi kohdata meitä melkein kaiken päivää parvekkeeltani, koska hän on minun naapurini!"
Kreivitär Barthen, samoinkuin kaikki muutkin badenilaiset, palasi tyytyväisenä kotiin ajelulta vain siinä tapauksessa, että hän oli nähnyt kaikki mielenkiintoiset tuttavansa ja että hän tiesi heidän myös nähneen hänet.
IV
Seuraavana aamuna Franz Stern istui työnsä ääressä.