Tällaiset keskeytymiset sattuvat useinkin heräävän intohimon ensiaikoina. Katse, äänensävy, selittämätön sähkövirta, joka kulkee toisesta toiseen, voi kahlehtia ihmisen kokonaan; mutta äkkiä tämän tenhon rikkoo vastakkainen vaikutus — epäystävällinen sana, vastenmielinen kasvojenilme, omituinen, toisesta toiseen kulkeva kylmä tuulahdus — ja ihminen on jälleen vapaa; lähestyminen riittää kiristämään jälleen taikasidettä, hetkellinen ero löyhentää sen uudestaan; ja sitten sitä kieppuu sinne ja tänne, milloin vangittuna, iloiten kahleistaan, milloin vapaana, riemuiten vapaudestaan.
Danielan loukattu ylpeys oli tällä hetkellä siirtänyt hänet viimeksimainittuun tilanteeseen. Että Trélazure saattoi siten matkustaa pois tuon hetken jälkeen, jolloin he olivat sanattomasti paljastaneet sydämensä tunteet, loukkasi hänen turhamaisuuttaan ja arvoaan — näistä molemmistahan ominaisuuksista niin sanottu ylpeys on kokoonpantu — ja koska loukkauksen iskemä haava kirveli kipeämmin kuin rakkauden tuottama, niin luuli hän jälkimäisen kadonneen.
"Nähkääs, herra Stern, olen ottanut esille vakavimmat kirjani sekä vihkoja aivan kuin koulutyttö, siltä varalta että minun tulee kirjoittaa jonkunmoisia aineita tai muistiinpanoja. Mitä te olette tuonut minulle?"
"Minäkö? En mitään, armollinen rouva, sillä eilisen käytöksenne johdosta en uskaltanut enää toivoa, että te haluaisitte toteuttaa suunnitelmaanne. Jos sallitte, niin käyn ottamassa ohjelman, jonka toissapäivänä panin kokoon. Minä arvelin näet, että meidän opiskelumme — jotta se ei muuttuisi vain tavalliseksi keskusteluksi — olisi järjestelmällisesti suunniteltava ja sitä tarkoitusta varten tein oikean ohjelman."
"Siis eilen niin täynnä innostusta ja tänään piditte minua jo uskottomana? Ja mistä syystä te luulitte minun aikovan vetäytyä pois, laiskuudestako ehkä?"
"Ei, vaan ylpeydestä!"
"Kopeudesta, tarkoitatte te — sillä ylpeys on jotain aivan toista — minä iloitsen, että minussa on ylpeyttä, sillä se on minun tukeni; — mutta häpeäisin olla kopea. Älkää käsittäkö minua toiste väärin! Olisipa se toivoton vastalaulaja näissä henkisissä dueteissa, joka olisi siksi typerä — muuta sanaa minun on mahdoton keksiä — että hän käyttäytyisi kopeasti. Käykää siis hakemassa ohjelmanne. Se herättää jo uteliaisuuttani."
Poistuttuaan muutamiksi minuuteiksi palasi Stern takaisin mukanaan huolellisesti viivoitettu, siististi kirjoitettu ja eri osastoihin jaettu paperiarkki. Rouva Dormes tarkasteli sitä.
"Tosiaankin", sanoi hän, "tämä on järjestelmällistä: kullekin eri opinhaaralle oma määrätty työaikansa, maailmanoppia, viisaustiedettä, kirjallisuutta ja niin edespäin. Jos perusteellisesti seuraan suunnitelmaa, niin kieltämättömästi tietoni suuresti lisääntyvät."
"Eivätkä minun sen vähemmän, armollinen rouva. En tahdo mitenkään tekeytyä miksikään viisauden lähteeksi, josta kaikki ne asiat, jotka ohjelmassa ovat mainitut, ilman muuta kumpuilisivat esiin. Kirjoista meidän kummankin tulee tietoja ammentaa; mutta paljoa enemmän tietoja me saamme yhdessä lukien kuin jos kumpikin opiskelisi erikseen; sillä ajatustenvaihdon kautta kehittyvät meidän mielipiteemme ja me teemme huomioita, jotka yksin lukien eivät koskaan selviäisi."