"Raoul!"
"Sanokaa se vielä uudestaan; minun nimeni ei ole koskaan kuulunut niin kauniilta…"
"Oma Raoulini!"
Nyt kreivi aikoi hyökätä pystyyn, saadakseen vastaanottaa suudelman niiltä huulilta, jotka hänen nimensä olivat niin hellästi lausuneet; mutta samassa Lisi astui sisään. Daniela käski hänen asettaa tarjottimen sivupöydälle.
"Ikäviä keskeytyksiä, tuollaiset," sanoi Trélazure tytön poistuttua huoneesta. "Milloin te sallitte minun tavata teitä kahdenkesken, teidät yksin, ilman rauhanhäiritsijöitä?"
Daniela teki hämmästyneen liikkeen päällään ja hänen kasvonsa synkistyivät.
"Tulevaisuus on tarjoava meille vielä kylliksi tilaisuutta —"
"Olkaa toki armelias", keskeytti Trélazure, "älkää siirtäkö sitä kovin kaukaiseen tulevaisuuteen. Ehkäpä voisin tänä iltana, kun kaikki ovat jo levolla —"
Danielan silmät suurenivat.
"Herra de Trélazure!"