"Kyllä kai, mutta hyvä on hyvä, parempi sitä parempi. Milläs kielellä sitte rukoilette?"
"Ka, niinku on kirjutettu, se on ihan toista, se."
"Ei suinkaan, niinkuin Jumalan kanssa puhuu, niin pitäisi ihmisillekin puhua."
"Mutta sitä mie en osoa enkä sitä tahokkaa. Neättähä työ, opettaja, mie en eneä tietäs mitä hoastella, ku miun aina vain pitäs aitella, millä loatuu sanoja asetella; miun ois itsiini häpii. Ei, opettaja, olkoo teijän sana vaikka kuin viisas, vain ei siitä tule mitään."
"Elkää aina sanoko minua opettajaksi, kutsukaa minua nimellänikin."
"Se toas ei kelpoa, se ei käy loatuu."
"Miks'ei käy?"
"No kuhan ei käy."
"Vaan pitäähän olla syy, minkä tähden?"
"No enhä mie tiijjä teijän nimiikää."