— Mitä sinä aiot? kysyi Synnöve.

— Opettaa sinua tanssimaan. Sittepähän ei sinun tarvitse surra sitä että hän tanssii toisten kanssa.

Jo täytyi Synnövenkin hymyillä tai olla hymyilevinään.

— Joku voi meidät nähdä, sanoi hän.

— Herra siunaa, kuinka tyhmiä sinä puhut! sanoi Ingrid ja rallatti jo täyttä vauhtia ja kuljetti Synnöveä tahdin mukaan.

— Ei, ei, ei tästä mitään tule!

— Ethän sinä moneen aikaan ole ollut näin iloissasi, sanoithan juuri niin; tule nyt!

— Kunhan se vaan kävisi!

— Koeta, niin saat nähdä, että se käy!

— Sinä olet niin vallaton, sinä Ingrid.