— Ei, hauskaa sen olla pitää! sanoi hoikka poika, joka paitahihaisillaan nojausi seinään. Hänen oikea kätensä riippui rentona, mutta eksyi usein silittämään muutamien nuorten tyttöjen hiuksia, jotka istuivat likellä; tytöt toruivat, mutta eivät muuttaneet paikkaa.
— Nyt minä kerron mitä itse tahdon, sanoi Aslak.
— Piru ties! mutisi vanhempi mies, joka oli pitkänään sängyssä ja tupakoi; hänen toinen jalkansa roikkui maassa, toisella hän potki hienoa takkia, joka riippui sängynpylväässä.
— Anna takkini olla! huusi poika, joka nojausi seinään.
— Anna tyttärieni olla! vastasi mies, joka oli pitkällään.
Jo siirtyivät tytöt muualle.
— Niin, minä kerron mitä itse tahdon! huusi Aslak. "Viinaa päässä, miehessä mieltä!" sanoi hän ja läjäytti kätensä yhteen.
— Kerro mitä me tahdomme, huomautti mies sängystä, — sillä viina on meidän.
— Mitä se merkitsee? kysyi Aslak, silmät pystyssä.
— Sitä vaan, että kun porsaan syötämme, niin sen tapammekin, sanoi mies, heilutellen jalkaansa.