— Tuuliviiri? Onko kummempaa kuultu? Minä en tahdo olla mikään tuuliviiri, minä.
— Mitä sinä sitte tahdot olla?
— Mitäkö minä tahdon olla? Onko kummempaa kuultu? Minä en tahdo olla mitään.
— No niin, älä sitte ole mitään.
Tyttö nauroi. Hetkisen perästä virkkoi hän vakavana:
— Olet ilkeä kun sanot, etten ole mitään.
— Herranen aika, kun itse tahdot olla sitä.
— Ei, minä en tahdo olla ei mitään.
— Hyvä, ole sitte kaikkea.
Tyttö nauroi. Hetkisen perästä puhui surullinen ääni: