ROUVA. Lapsi, lapsi!
TJOELDE. Onhan sinun kiusasi, sinun häpeäsi ääretön!
VALBORG (astuu alas). Isä! — Isä! (ulos konttorin ovesta).
TJOELDE (ylitse, kuin tahtoisi hän seurata Valborg'ia, mutta horjuu rappusien luo, joihin nojaa).
ROUVA (vaipuu jälleen tuolille. Pitkä äänettömyys).
Kolmas kohtaus.
Tjoelde. Rouva. Jakobsen.
JAKOBSEN (juhla-puvussa, kuitenkin lyhyt palttinatakki frakin sijassa.
Tulee perältä. Tjoelde ei huomaa, ennenkuin Jakobsen on aivan hänen
takanaan, kohottaa kätensä kuni rukoillakseen ja väistääkseen; mutta
Jakobsen käypi suoraan häntä vastaan, sanoo kiusan sortamalla äänellä).
Konna!
TJOELDE (väistyy).
ROUVA. Jakobsen! Jakobsen!