TJOELDE. Siitä on mun teitä suuresti kiittäminen.
BERENT. Erinomaisen helppoa on auttaa sitä, joka itse auttaa itseään!
TJOELDE. Enimmin on mua ilahuttanut se, että olen saavuttanut teidän luottamuksenne, — ja että olette hankkinut mulle toisten.
BERENT. Min'en olisi voinut tehdä mitään, ellette itse ensin olisi tehnyt kaikkea. Älkäämme puhuko siitä enää! No, — täällähän näyttää tänävuonna vielä mukavammalta, kuin viimevuonna.
TJOELDE. Lisätään aina vähitellen, vuosi vuodelta.
BERENT, Ja te olette vielä kaikki koossa?
TJOELDE. Olemme vielä.
BERENT. Tottakin! Minä saatan sanoa terveisiä poistuneelta! (Tjoelde kummastuu). — Minä tarkoitan kavallerialuutnantilta!
TJOELDE. Vai — niin! Oletteko — —?
BERENT. — Matkustimme yhdessä. Oli myöskin eräs hyvin rikas tyttö samalla laivalla.