TJOLDE. Hra Konsuli Lind suvaitsee hyväntahtoisesti esitellä maljan.
(Kaikki järjestävät itseään kunnioittavassa hiljaisuudessa).
LIND. Kunnioitettava isäntämme on mielistelevin sanoin esitellyt maljani. Siihen sanon ainoastaan, että suuret omaisuutemme uskotaan meille varsinkin siksi, että niillä edistäisimme ahkeruutta, neroa ja suuria yrityksiä.
PRAM (entisessä asemassaan). Jalot sanat!
LIND. Minä olen ainoastaan omaisuuden haltia, usein heikko ja lyhytnäköinen.
PRAM. Kaunista!
LIND. Mutta tuskin erehtynen, sanoessani, että hra Tjoelden suurellisella vaikutuksella, jota meidän kaikkien tulee kunnioittaa, on jykevä perustus ja pohja; sillä sitä ei tällä hetkellä voine kukaan päättää paremmin kuin minä. (Kaikki katselevat toisiaan kummastellen). Sentähden saatan sanoa, että hänen vaikutuksensa on tämän kaupungin, tämän seudun, tämän maan onneksi, — jonka vuoksi se myöskin nerokkaisuudessaan ja voimassaan ansaitsee apua. Talon onneksi!
KAIKKI. Talon onneksi!
(Hamar viittaa, laukaus).
TJOELDE. Minä suuresti kiitän teitä, hra Konsuli! Olen syvästi liikutettu.