HAGBART.
Tulin niin myöhään kotiin, mummu.
ISOÄITI.
Ei sinun tarvitse ollenkaan puhua noin lujaan.
CORNELIA.
Hän on aina kuulevinansa hyvin.
ISOÄITI (on tällä aikaa viety akkunan vieriseen isoon tuoliin).
Tämä on hyvä paikka…
PIISPA.
Ja minua ilahuttaa joka päivä, jona istut siinä! —
ISOÄITI.
Akkuna tuossa … ja peili tuossa ulkona.
CORNELIA.
Niin, siitä saattaa nähdä kaikki.
ISOÄITI.
Kuinka ne huutavat, kaikki ihmiset!
PIISPA.
Sallitko minun nyt mennä muuttamaan ylleni?
(Menee oikealle.)