ROUVA FALK.
Ei, eipä se siten lähde! —
KENRAALI. Sen tiedätte hyvin, rouvani, että, kun en täällä saa olla, olen klubissa.
ROUVA FALK.
Mutta onko mahdotonta käydä klubissa ilman —
(Keskeytyy halveksimisen odotuksella.)
KENRAALI. Tiesi hänet, hitto vie, kuinka se tapahtuu. Mutta minun eteeni pannaan aina yksi lasi liiaksi.
ROUVA FALK.
Yksikö? Sanokaa kolme!
KENRAALI.
Mielelläni. Tiedättehän, etten koskaan ole ollut luja luvunlaskussa.
ROUVA FALK.
Saatte siis nyt mennä yksin ratsastamaan.
KENRAALI.
Mutta, rouva —!
ROUVA FALK. Niin, en minä tule tänään ratsastamaan semmoisen miehen kanssa, joka eilen oli juopuneena. (Ottaa hatun jälleen päästänsä.) Hannus! (Hän kuuluu vastaavan.) Vie hevoseni sisään!