KUNINGATAR. Lupaatteko ett'ette koskaan kiellä minulta hänen seuraansa?
(Hän itkee).
BOTHWELL. Minä lupaan sen.
KUNINGATAR. Lupaatteko olla hyvä minua kohtaan, — minä olen kärsinyt niin paljon, eikä minulla nyt ole mitään iloa enää.
BOTHWELL. Minä lupaan sen.
KUNINGATAR (tarttuen kynään). Poikani tähden, — kunniani — ja maani tähden, luopuen kaikesta, jota olen toivonut … kaikista tulevaisuuden toiveista … mielen tuhansista kauniista kuvituksista … nuoruudestani … en, en voi!
(Kätkee kasvonsa käsivarsia vasten ja nyyhkyttää).
BOTHWELL. Mikä on välttämätöintä, ei saa olla mahdotointa.
KUNINGATAR. Lupaatteko että saan lähettää poikani pois turvalliseen paikkaan — lupaatteko että silloin usein saan käydä hänen luonansa?
BOTHWELL. Minä lupaan sen.