"Siitähän ei ole suurta väliä", sanoi hän.

"Mutta sormushan on minun!" huudahti Cass, joka nyt päästi vihansa valloilleen sen arastelun sijaan, jota hän oli tuntenut sen johdosta, että oli paljastanut salaisuutensa. "Minä löysin sen puoli vuotta sitte tieltä ja otin sen luonnollisesti."

"Ja silloin oli jo teidän nimenne merkitty sen sisäpuolelle. Sehän oli mainiota!" sanoi kruununvouti julman leikkisästi.

"Se on ikivanha juttu", sanoi Cass ja punastui jälleen, sillä hän näki tytön nähtävällä vastenmielisyydellä kiinnittävän kysyvän katseensa häneen. "Koko Blazing Star tietää, että olen löytänyt sormuksen."

"Silloin kai on teidän helppo näyttää se toteen", huomautti Hornsby kylmällä välinpitämättömyydellä. "Tällä kertaa olemme sormuksen löytäneet me, ja aiomme sen myöskin pitää, kunnes oikeudellinen tutkimus on toimitettu."

Cass kohautti olkapäitänsä. Jos hän jatkaisi riitaa tästä asiasta, esiintyisi hän vain yhä naurettavampana tytön silmissä. Hän kääntyi menemään ja jätti aarteensa Hornsbyn käsiin.

Oikeudellinen tutkimus, joka pari päivää myöhemmin pidettiin, oli pian lopussa. Ei havaittu mitään jälkeä, josta olisi käynyt selville, kuka kuollut oli; ei ainoaakaan todistusta, jonka nojalla olisi voinut ratkaista, oliko kysymyksessä murha vai itsemurha; ei merkkiäkään, joka olisi viitannut kehenkään, tunnettuun tai tuntemattomaan, asiaan sekaantuneeseen henkilöön. Kuitenkin oli tutkimusta katselemassa suuri joukko ihmisiä, koska päätodistaja oli kaunis tyttö. "Neiti Porterin rohkeutta, tahdonvoimaa ja viisautta", sanottiin kertomuksessa tapahtumasta, "on Touloum Countyn kiittäminen ruumiin löytämisestä. Jokainen, joka oli läsnä oikeustutkinnossa, tunsi väkisinkin itsensä ihastuneeksi tämän kauniin nuoren naisen esiintymisestä ja koko olennosta. Neiti Porter on täällä oleskellut ainoastaan lyhyen aikaa, mutta me toivomme, että hän edelleen tulee jäämään tänne hyväksi esikuvaksi kaikille hentomielisille, kuudanhaaveisille 'vahvemman sukupuolen' jäsenille."

Tämän heti käsitetyn hyökkäyksen johdosta Cassia vastaan palasi kertoja jälleen asiaan. "Saapuvilla olleiden mieltä kiinnitti jokin, jota aluksi pidettiin viittauksena enempiin huomioihin, nimittäin pieni kihlasormus, joka vainajalta löydettiin. Esitettiin tosin todistuksia, joilla koetettiin osottaa, että sormus kuului herra Cassille Blazing Starissa, joka oli saapunut kysymyksessä olleelle paikalle, sittenkun neiti Porter oli keksinyt ruumiin. Hän itse sanoi kadottaneensa sormuksen kumartuessaan nostamaan ruumista. Kaikkia oikeustutkinnossa läsnäolijoita huvitti suuresti Cassin ilmaisema tunteellinen kömpelyys ja se puoluehenki, jota hänen toverinsa Blazing Starista osottivat. Tämän 'huokailevan Seladonin' omasta lausunnosta saatiin vihdoin selville, että hän kuusi kuukautta sitte oli löytänyt lemmenpantin maantieltä, jonka tähden ylenviisas kruununvouti piti varmimpana jättää sen tuomarin käsiin, jossa se saisi pysyä, kunnes oikea omistaja ilmottautuisi."

Tällä tavoin joutui syyskuun 13 päivänä 186- Blazing Starissa löydetty aarre löytäjän käsistä toisiin käsiin.

Syksyllä samana vuonna tuli salaisuus yhtäkkiä selville. Ranaka Joe oli joutunut kiinni hevosen varkaudesta ja tunnusti jalolla avomielisyydellä olevansa syyllinen paljoa suurempaan rikokseen, nimittäin miestappoon. Oikeuden varma, ravakka käsivarsi ei kuitenkaan heti tarttunut syyllistä rankaisemaan, sillä hänen tunnustuksestaan selvisi, että hänen pahantekonsa uhri oli juuri tuo salaperäinen tuntematon. Uteliaisuus pääsi oikeudenpalvelijoissa ylivaltaan.