[43] Ei ouk mikään niin kaunis kahtua, kuin koska talvisi maa oamuisina tyynennä ja pakkaisinna ilmana tullaan tällä ajalla Suomalaiseen kylään. Silloin nousoopi savu joka lakasta taivasta kohti, ja asettaa semmoiset kynnet eli lienet, jotka päivee vasten paistaa kuin hohtavat hopeet.
[44] Savossa syövät hyö murkinansa, talvella aina k. 2. ja kesellä k. 3, mutta muissa paikoissa kuuluu hyö toisinaan syövä jo k. 12:nen aikana.
[45] Minä kuulin kerran piiat kotona huutavan: "pankee pois siat kiini, ilman Hukan poika tuloo illan viurussa, (vihissä) — niin viep' jott' ei tiiäkkään."
[46] Päivän salo, merkihtee iltaisella sitä samoa kuin päivän piiri, oamuisella.
[47] Siitten kuin poavilaiset tavat tulivat tänne, niin näyttä kuin Suomalaiset Juudalaisten tavalla oisi alottaneet vuorokauven k. 6 iltaisella, koska ne usein pitivät juhlan aatot isommassa arvossa, kuin juhla-päivät (5 gr. sanal.)
[48] Merkillinen on että Lappalaisilla on eri nimet joka viikolle vuuessa.
[49] Viikko, Lapk. wakko; Virk. Näddal, jota on otetta Venäjän sanasta Nedell (viikko) Ungk. heith t. hit, jota merkihtee seihtemen. Samojedink. sati.
[50] Måndag (dies lunæ), näyttää soaneensa nimen siitä että se oli ensimäinen päivä kuussa — nyt se on ensimäinen viikossa.
[51] Tisdag (dies Martis) pitäis merk. Thyrs- t. Disas-dag,
[52] Onsdag (dies Mercurii) on yhteen veitty sanoista Odins-dag.