[53] Thorsdag (dies Jovis) merkitee Thors-dag.
[54] Fredag, (dies Veneris) luullaan olevan yhteen veitty sanoista Freys dag t. Freyas-dag.
[55] Lördag (dies Saturni) merk. löger t. löge-dag. Tämän Suomal. nimi näyttää tulleen siitä, että hyö ennen aikana mänivät lauvantaina Herran ehtollisellen tahi kuin se silloin kuhuttiin: "lauvallen" eli "pöyvällen." Tätä tekivät hyö ehkä sen tautta, että Vapahtajakin asetti atriansa juhla oattonna. Viron kielellä kuhutaan vielä nytkin sitä ihmistä joka käypi liinallen, laua-rahwas (lauta-rahvas).
[56] Söndag, Saksk. Sonntag (dies solis) on tullut näin kuhutuksi aurinkon kunniaksi; ja pietään lepo-päivänä, viimeiseksi viikossa.
[57] Ailes m. kokonainen, ehkoinen, eheä, koskematoin, rikkomatoin, josta siitten Ailekes m. pyhä. Sodno, merk. häntä, sinua; josta sodno-peiwe saattaisi merk. Hänen, Sinun (Herran) päivä.
[58] Arki. Suomenkielestä on jo emä-sana (stam-ordet) hävinnä; vaan Lapink. niin pargo vielä merk. työtä, ja Vironk arrima merk. laittaa, parantaa, käsittää.
[59] Pyhä. Tämä sana on ehkä siirtynyt sanasta puhas, koska heijän silloin piti olla puhtaat, voatteissansa että syvämmessänsä, Niin on Ruoht. sana helig ensin ehkä siitä venynyt, että silloin piti olla eheissä (hela) voatteissa.
[60] Passe. Tämä sana on ehkä vajunut sanasta passat (pestä), koska heijän silloin piti olla pestyt; tästä tuli siitten passotet merkihtemään pyhittää. Vaan oisikohaan tämä sana sukuisin Morduiniläisten sanan paasto kanssa, joka heijän kielellä merk. Jumalata?
[61] Juhla; mistä tämä sana lie lähtenyt, liekköhään se tullut sanasta jul (joulu), tahi lie tämä sana tullut juhlasta?
[62] Jos oisivat uuvesta joulusta aloittaneet luvunsa, niin se näyttää kuin oisivat jo kuuen päivän perästä sen lopettanneet, koska kolmen kuninkaan päivä tahi 6:nes päivä Tammi-kuussa kuhutaan loppiaiseksi, (mutta tästä kohtsillään enemmin).