Kuka on tuo tyttö hupsu, Joka nauraa eikä laske Hamettansa alemmaksi? (t. kantoin asti)
[174] Sappho rukoilee että hänen mielihautansa piti ies unessansa hänellen ilmistymän; ja pyytää, etiä hään seisahtuis pikkuisen hänen nähtyviinsä, niin että hään mahtaisi ihastua hänen silmästänsä. (Athenæus XllI kirjassansa).
[175] Aivan lyhykäisesti ja somasti sanoopi Sappho tässä, mitenkä hään oli onnellissa olevoinnaan, koska hään unessa makasi Venuksen vieressä; ja hänen kanssa kuiskutteli, (Hephaestion on tämänkin pannut muistiin)?
[176] Näistä heijän töistä ja toimista tulemme vasta-päin antamaan selvempää tietoa. Ja taijamme nyt ainoastaan nimittää, että hyö ovat ruvenneet enemmin kuin myö harjoittamaan kieltänsä ja omaa puhettansa.
[177] Viron-kieli on vanhuuesta yhtä kieltä kuin meijänkin, ehkä se nyt ajankululla on joks'-kuks' osaks' erkanut; Sitä kuhutaan vielä nytkin meijän moassa, Vironsuomea. Että tuntea Suomen kieltä vaan olla Viron kielestä tiätämätöin, oisi yhtä kuin että kirjasta tuntea suuret nenät (puustavit) vaan ettei eroitto pieniä.
[178] Tämän ja sen jälkimäisen laulun kirjutin minä Virolaisilta meri-miehiltä tänä kevännä, tässä Tukhulmissa. Hyö sanoi olevase orjia(?) Kattein Ungern von Sternbergin alla, Hiiomaalta (från Dager ort). Mitä heijän kielestä tuloo, niin se oli melkeen yhellainen kuin meijänkin, niin että ymmärsimme toisiamme hyvin molemmin puolin; ehkä muutama sana meitä eroitti. Jos muualla Virossa puhuttaneen samoa kieltä, on tietämätöin. ( Thomas Piritson jolta minä tämän laulun kirjutin, sanoi olevaase kotona Hakaisten kylästä, Reikin pitäjästä, Hiiomaalta). Koska minä en varsin tunnek mitenkä Viron kieltä kirjutetaan, niin minä kirjuttelin tätä, niin kuin puhuivat. Nämät laulut ovat sanoistaan ja luonnostaan varsin meijän Runon tapaiset; heijän laulamus ei ollut sen pitempi kuin 8 polvea kaikkiaan, jotka laulettiin neljässä nivelessä; mutta vaihettiin sillä tavalla että koska värsyssä oli 10 niveltä (niin kuin usein olikin) niin silloin kukin polvi, ensimmäisessä nivelessä, laulettiin kahesti. Herra Soiton-johtattaja (Director Musices) ja K. kirjuttaja Drake oli kyllä hyvä-tahtoinen pistämään heijän laulamuksia paperillen; ja Herra Stömmer kuvailemaan heijän muotot ja voatteen-parit.
— Lits, merk. "imisä koiraa, narttua, naattua', napiaa, naviaa," — Söitma, m. "männa, samoa, matkustoo." — Isse, t. issi, m. "ite, itse, ihe, itte", muutamissa paikoissa Savossa, niin kuin Juvalla ja Mikkelissä, sanotaan myös, "ise." — Tui, G. tuie, t. tuikenne, tuike, tuvvikenne, m. "kyyhkyinen, tuuva" (Dufwa). — Sant, G. Santi, m. "huono, hieno, heiko, pieni." — Mautlema, m. että hään pani heitä suolaan; muutoin tämä sana ei löyvyk Virolaisissa sanan kirjoissa. — Kiim, G. Kiimo, m. "kiima, himo, halu." — Käp, G. käpa, "kynsi, jalka, käpälä, käpy, käpälö." — Pihta, "peälle" (?) — Eka, t. igga, "joka" — Perra, "peru, maa, pohja, peräkunta". — Saare-valla t. sare-ma, m. Öselin soarta. — Ninna, "nenä." — Peig, G. pejo, t. peigmees, pejoke, m. "sulhainen, ylkä". — Kai, t. katri, trino, kats, kaddo, kaddi, triin, "kaisa, katrina". — Vanuka, m. "pieksu, kurppoinen, lapikka." Ei tämäkään sana löyvyk Hupelin Virolaisessa sana-kirjassa. — Söitit, söitja-saapat, "ratsa-saappaat", rid-stövlar. — Kövva, "kova, vahva." — Röhma, "rahkeet." — Händ, G. hänna, "häntä." — Härgs, G. härja, "härkä." — Jöttaat, t. juhtmeköisi, m. semmoisia nahasta tehtyjä hiihnoja tahi köysiä joilla härät ja juhtat sioitetaan ikeeseen.
[179] — Kes, G. kelle, kenki, "kulta, ketä, mikä." — Tänna t, tännä, "tänäin, tänäpäivänä, tähän." — Taat, G. tade tadi "isä, toati." — Vend, G. venna, "veljä, veiko." — Vain, t. vaino, "viha, vaino." — Akkama, t. hakkama, "aikomaan." — Kuju, t. kojo, "kotiin, kotiisak." — Tässä mahtaa olla muutamat värsyt poisheitetyt, koska poika jo tuli soasta kotiin. — Hal, G. Halli, "harmoo, hoale." Halli, kuhutaan sekä Suomessa että Virossa yksi harmo-karvainen koiraskape, e.m. koira, hevoinen (svimmel). — Körb, G. körbi, kuhutaan Virossa ylesi ruunikarvas hevoinen (brunte), koska ei meillä ouk siihen sopiva sana, niin otamme heijän. — Oue, t. oue, piha, kartano. — Välje t. välja, ulos. — Odde, G. öe, sisari, sisko. — Ultus-äär, "voatteen-kaista, liepi" (klädes-lift) — Kuub, G. kuue nuttu, takki. — Pallistus, "ompelus, piärmäys". — Rättik, G. rättiko, "voate, huivi, riepu, rätti". — Kas, "kos"; Suomalaiset panoo sitä sanan lopulla. — Armas, G. armasa, "rakas, suloinen, armas" (sisko kysyi jos hänell' oli akkakin soassa) — Naene, G. naese, "vaimo, avio vaimo." — Kaas, G. kasa, "akka, puoliso, toveri" (tästä lie ehkä Suomalaisten sana koaso virunut). — Kehha, t. kehhä "ruumis, roato." — Körts, G. körtsi, "kapakka, krouvi, juoma-paikka, juotto-pöytä" (skänk). — Rog. "ruoko, pilli, kaisla". — Äk, t. äkke, äkki, äggel, häggel, "karhi, äes". Syy, minkä tähen sanat Vironkielessä ovat niin erinäiset ja moninaiset, on se, että kirjutetaan kumpaisellakin puheen murrella; sekä Dorpatin että Räävelin. Myö tahomme eroitto heitä nenillä d. ja r.
[180] Tämä Viron laulu on oiettu Joh. Henr. Rosenplänterin Beiträge zur genauern Kenntniss der Ehstnischen Sprache, 11:sta osasta, p. 142. Se on yksi niistä kauniimmista Virolaisten vanhoista Runomuksista, erinomattain hänen murheellisen ja lapsi-rakkaallisen luontonsa suhteen. Herra Rosenplänter on ansainut moamiehiltänsä että muilta oppineilta ja kansoin tiiustajoilta suurimman kunnian ja koston siitä hänen kiivautestansa, jolla hään on ahkeroitannut tarkemmin tutkistella ja harjoitella Viron kieltä ja vanhoo runomusta. Se joka tahtoo tuntea näihen meijän noapurittein oppimusta, niin ostakoon tätä hänen äsken mainittua kirjoa, josta jo 16 osoo on ulos-annettu (ensimmäinen v. 1813, viimmeinen v. 1826). Kukin osa on nuon 8 arkkia kokonaisuueltaan, ja maksaa 5 Ruplaa paperissa hankioillen; mutta niin kuin hään on ite minullen kirjuttanut, niin halvenetaan tätä hintoo sillä tavalla, että se joka ostaa koko kootuksen, niin sille annetaan puolella huokiamalla, ettei kieliin eikä kansoin tiiustajat mahtaisi säikähtyä siitä korkeasta hinnasta, johon hyö nyt jo nousoovat. — Kuin se. Se Viron kielessä on yhtä kuin "sie, sä, sa", meijän kielessämme, mutta Virolaiset tarkoittaavat sillä myöskin articulus definit. Samaten sanotaan toisinaan Suomessakin, e.m. "jokos se hevoinen tuli"?
— Part, r. t. parts, d. "sorsa, vesilintu"; Anka, and.. — Ikka, t. ikke, ik, r. ikkes, d. "aina, ainiian, ikuisesti." — Polle (yhteen veitty sanoista ep olle ) "ei ole." Se on muistettava että kieltäväisiä toimitus-sanoja (verba negativa) taivutetaan Vironkin kielessä toisinpäin tykkänään kuin myötistyväisiä (affirmativa); ei ainoastaan sillä, että hyö eroitaiksen taivutoksissaan, vaan silläkin että nenä p yhistetään heihin eteeen. — Metsa-määr t. määr, mäggar, r. kähr, mötsik, d. "mehtä-sika." Se näyttää kuin tämä sana oisi sukuisin meijän sanan "mykrän t. myyrän" kanssa; joka taas Viron kielellä on myt, rot, mut, r. myggur, myrk, mitter, migger, myyta, d. — Mängima, "soittamaan"; mängiminne, "soittaminen" — Sirg, t. sirge, "suora." — Kask, G, kasse, "Koivu." — Hallastama t. hallestama, "kujertella, valittaa, ruikutella." — Välja, merk. ei ainoastaan "ulos, ylös", mutta myös mikä on ulkona, niin kuin "vainio, piha pelto." — Könnelema t. könnelma, "puhua, hoastoo, lausua, pakinoija, virkaa." — Pajatama, "puhumaan, soarnomaan." Tästäpä se Suomen sana "paipattaa" mahtaa olla kotoisin, jota sanotaan kuin puhutaan yhestä asiasta kovan paljon. — Muistma, t. moistma "ymmärtää, osata"; tästä se Suomen sana "muista", (Virk. mällestama). — Kullerkuppud, m. yhtä heineä t. kukan loatua, ja taitaa merkihtää niitä joita myö kuhumme "kelta-kukkiks" (Caltha Palustris); joita saisimme Suomeksikin kuhtua "kulta-kukkia, t. kulta-kupuja." — Angervaksad on yks toinen heinä laji, joka taitaa merkihtee sitä, mitä Suomessa kuhutaan, "ankervoa t. ankerias-ruho" (Spiraea Ulmaria); eli jos liene yhtä, kuin mitä Virolaiset kuhtuuvat _Angerpist, t. _angerpisti (Spiraea Filipendula). — Vaene, "vaivainen, armotoin, katala." — Nut, G. nutto "itku, parku, poru." — Liiv, t. liva "hieka, hieta"; tästä ehkä Suomen sana "lieto." — Arro, "hieno, harva, kova". — Kullo t "kulo", sellaista vanhoo heinee, joka on toist' vuotista, — Jallai, t. jallaka pu, e. jallaja pu, d. Jallakas r. "jalava", (alm-träd); kynneppää (Virk. kynnarpä, kynnapä pu ); merk. myös "voahteria" (lönn). — Pern, "Lehmus, niini-puu" (lind) — Akkama, "rupeamaan, alkamaan." — Lin r. Liin d. G. linna, merk. ei ainoastaan "linnoa" mutta myös "kaupunkia." — Allev, "hakuli, esikaupunki" (förstad, hackelwerk), — Turg, G. turro, "markinat." Tästä ehkä lie Turun kaupunki nimensä soanut; jota Vironkin kielellä kuhutaan Turro, turru, turru lin, r. turro liin, d. — Kruus, G. Kruusi, "muru, muju, mujuja", Grus. — Anto, vakka puhe on tässä siitä arkusta, joka hänellen oli antimiin kanssa tuleva, koska hään joutui morsiammeksi. Tällä tavalla kuvaillaan aivan somasti hänen lapsillista mieltä.