[230] Sillä jos semmoiset sanat, kuin proroka (Propheta) rijächki (synti) j.n.e. ovat otetut Venäjän kielestä, niin ovat samat sanat meijän kielessä taas otettu Ruotin kielestä, ettei siitä piek suuttua. Se oisi toivottava, jos heitä soataisiin Suomalaisilla vaihtaneeksi.
[231] Toisessa kohassa kirjuttaa hään tätä sanoo aivan oikeen, kahella t, nimittäin 3:12. polttav (polttav). Koska tässä nyt on tullut puheeksi Suomen kirjuttamisesta meijän Biblan-keännöksissä, niin tahon muistutella että juuri tämä sana, tässä samassakin paikassa, on viärin kirjutettu meijän omassakin Suomalaisessa Bibliassa. Siinä seisoo: "mutta ruumenet poltta hän sammumattomalla tulella"; meijän luulomme jälkeen, oisi tämä näin: "mutta ruumeneet polttaa hään sammuttamattomalla tulella."
[232] Myö ei tahoitak siksi alentoa meijän omaa keännöstämme — sillä se on mahollinen että erehtymme. Mutta sillä tarkoituksella ja ymmärtämyksellä, jolla myö käsitämme kielemme, niin oisi harva värsy, joka ei tarvihtis oijastamista.
[233] Luulookohaan Tutk. Suomalaisessa Bibliassa kuulua paremmallen, kuin luetaan (Makkab. 7, 24) "Koska Antiochus sen kuuli, luuli hän hänen händänsä kazovan ylön" (Sic!) Pitäis olla: "luuli hään hänen pilkanneen häntä".
[234] Oikeempi ehkä oisi sanoa hänen (Minkän Loukassa) jollon sana käskynsä (joka on pois-heitetty) siihen ymmärtäisimme. Niin on myös Suomal. Raamatussa.
[235] Meijän mielestä on koko tämä värsy paljon paremmin toimitettu Karjalaisen keannöksessä, kuin meijän Suomalaisessa, jos on muka kysymys, mikä heistä on selvempi, ja meijän kielemme myöten luonnollisempi. Suom. Bibliassa seisoo: "Ja sanoma kuului hänestä kaikkeen Syrian maahan. Ja ne toit hänen tygönsä kaikkinaisia sairaita, moninaisilla taudeilla ja kivuilla vaivatuita, ja Piruilda riivatuita, ja kuutautisia ja halvatuita: Ja hän paransi ne." — Karjalaisessa on: I kaikie Sirijoa-myöt rubei hiän kuulovilla olomach: i tuodich hänen luo kaiki voimattomat, kaiken-ualasissa (kaikellaisissa) taudiloisa i kivuloisa venyjat, i lèmbolasèt, i kuun-muuttèila piekschiätschiät, i hermattomat, i hijät tervehytti.
[236] Niin e.m. sanoovat hyö ei pole, kuin myö sanomme eipä ole, j.n.e. Eivätkä tyyvyk siihen, hyö eroittaavat toisinaan näitä liitto polvia, sekä eillimmäisestä että jälkimmäisestä sanasta, ja kirjuttaavat heitä varsin itekseen; ja (joka on vielä ouvompi) hyö alottaavat toisinaan värsynsä tällaisella liitto-sanalla, e.m. " kas on söas naene armas " (Otava II) jollon myö sanoisimme "onkos soassa nainen armas." Sen eistä ei ouk Karjalaisen kirjutosta nuhtella, jos häänki kirjuttaisi tämän liitto-polven erikseen. Samaten teköövät myös Lappalaiset, hyö kirjuttaavat tämän sanan sekä toisen lopulle, kuin Suomalaiset e.m. päta-kus (tulet-kos) sekä myös itekseen, kuin Virolaiset e.m. tietah kus todn (tiiät kos sinä). Kyllä Suomalaisetkin sillä sanalla taitaisi ikäänkuin Virolaiset alottoo puheensa, mutta hyö voatii sitä silloinkin liitettynnä, e.m. "tokkos tulet". Samalla tavalla, koska Lappalaiset sanoovat ko tjatse (kuin vesi) niin Suomalaiset sanoisivat mielellään (liitettämisellä) " niin-kuin vesi ".
[237] Se on juuri haikialla mielellä, kuin meijän on täytynyt näin kiivaasti kohtata näitä hänen muistutuksia, sillä muuten myö mielellään ylistämme hänen hartautta ja rakkautta Suomenkielen tiiustamisessa, ja uskomme että meillä on syytä häneltä vastapäin toivoa parempia tiiustuksia näissä asioissa. Myö olemme siitä vakuutetut, että jos hään ite nyt jälestäpäin lukisi näitä hänen omia lausumuksia, niin hään löytäisi heijän olevan pikaisuutessa ja kokemattomuutessa tehtyt, ja kahtoisi hyväksi, että myö olemme nuoita oikoina.
[238] Niin e.m. kirjutetaan hänessä "ua", kussa muualla Suomessa sanotaan aa, ja "iä", kussa muualla sanotaan ää, e.m. mua (maa) työ (te) myö (me) hiän (hään) iäni (ääni), piällä (päällä) j.n.e. Mutta tätä sanotaan heissä ei ainoastaan ensimmäisessä ja viimmeisessä sanan polvessa, mutta myöskin keskimmäisissä, niin kuin meijän jäykkiimmissä puheen-murreissa, e.m. Jsruaelin (Israelin). Meilläkin sanotaan Isroaelin ja Israaelin.
[239] Yksisyys on parempi sana ehkä kuin yksinäisyys, merkihtemään Singularis.