[261] Meiltä jäi äsken muistuttamatak, meillä olleen suuri vastuus, toimittamaan tätä Karjalaisen puheen-karaistamusta — hänen muka tavallaan, koska meijän kirja-neniin ei löyvyk kiini-juotetut semmoiset paino-merkit kuin tavataan näissä Venäläisissä. Tätä olemme kuitenkin koonneet tehä aina 255:näiseen puoliskohon; mutta siitä eteenpäin on meijän täytynnä ottoo toisia — meillä tavallisia; niin että sitä sanoa jota ensin (Karjalaisen tavalla) kirjutimmo e.m. Kuundéli, olemme siitten (257:stä puoliskosta eteenpäin) kirjuttaneet Kuúndéli.j.n.e.
[262] Yhistettyä Venäjän kanssa, toivottaisimme soaha tarkempoa tietoa näistä Venäjän moakunnissa asuvaisista moamiehistämme, erinomattain koska Herra Oppia Sjögren variten vasta, tässä tarkoituksessa, on käynyt heitä tiijustamassa Suomen Hallituksen kustannoksella, jonka valaistuksia olemme jo kauan halulla outtaneet — vielä mielelläkin, koska tunnetaan hänen mielen-hartautta tiijustamaan meijän Tarinamuksessamme. Monikin Venäjän sotaväissä olevainen Suomalainen nuorukkainen on näinnä aikoina kuljeskellut näissä maissa, heiltäkin luultaisimmo soavaan jonkun tiijon näistä Ischoriloista; mutta — joutaako ne semmoisihin? Minä olen kuulustellut moneltakin, kirjallisesti että suullisesti — mutta turhaan! — Ainoa joka heistä vähä tiesi, oli pitäjänmieheni Herra Kattein P. tt…r, mutta ei sekkään muuta jos yhen kylän nimen. Josta hään kirjuttaa 13:nä Elok. 1823: "I följe af Brors önskan att få uppgift om några finska byar i Tverska Gouvernementet, får jag härmedelst tillkännagifwa, det jag uti mina annotationer blott har en sådan antecknad; och det är af den orsak, att vi, under vår marche endast en gång träffade att ha nattquarter uti en Finsk by. Men jag will påminna mig, att der finnas flera byar med Finnar till innevånare. Denna heter Saschina och ligger 30 virst från staden Wesjugonsk wid vägen åt Jaroslavl innom Tverska Gouvernementet. " Toinen moamies Evestluutnanti T…I…r oli toas tavannut paljon niitä Pleskovin Kuvernissa löytyviä Suomalaisia, joista suuri osa on ollut Gréve Zuvarowin alusväkeä, ja joihen luonna hään oli kauankin asunut. Mutta koska hään oli syntynyt Uuella-moalla, eikä ymmärtänyt Suomea, niin hään ei taiha paljon tästä hyötyä. Kuitenkin kirjutin minä ylös hänen tietojansa; mutta ne paloi multa, ynnä muita kirjoituksia, tuli-palossa toissa syksynä.
[263] Mainitaan tietämättömillen, suurin osan Venäjän moata muinon olleen asutettu Suomalaisilta kansoilta, ennen kuin Venäläiset heitä vallottivat. Ja vielä Rurikin aikana, eli nuon vuonna 870, niin asuivatten sen mainion ison moa-kappaleen joka Valkoisesta merestä, pohjoisessa ylettyy Mustaan mereen etelässä; ja Uralin tuntureista iässä aina Itä-merehen, luotehessa.
[264] Tverin Kuvernia jaetaan 12:neen maakuntaan, jotka yhteisesti pitäävät 1140 peitto-peninkuormoa, kussa kuhunkin luetaan 1,096 ihmistä, eli yhteeseen nuon 1,250,000 henkee. (Tableaux Historiques. Chronologiques &c. de l'Empire de Russie, par Alex. de Weydemeyer. St. Petersbourg 1828).
[265] Tässä mahtaa jossa kussa olla erähtys kuurmoin (ziffrornes) kirjuttamisessa, sillä tekisivät yhteen 76,843.
[266] Novgorodin Kuvernia jaetaan 10:neen moakuntaan, jotka yhessä pitäävät 2,300 p. penink., joista kuhunkin luetaan 347 henkee, eli yhteisehen nuon 800,000.
[267] Pleskovin Kuvernia jaetaan 8:saan moakuntaan, jotka piteävät 1050 p. penink., ja 742 henkee kullakin peninkuormalla; eli yhteisesti lähes 780,000 henkee.
[268] Sekä näistä että seuravaisista sanoista arvataan näihen Suomalaisten jo kauan asunneen näissä maissa, koska olivat tähän jo niin taipunneet ja höystynneet, etteivät eneän tahtoneet keäntäitä takaisin omahan moahasak. Myö arvelemme sen tähen: ellei nämät jo lie otetut Suomesta Kuninkaan Koarle X:näisen päivinnä, jollon Venäläiset 1650 vuosien luvulla, Zar Alexei Mikailovitschin hallituksen aikana, paljon hävittivät Suomenmoata. Vuotesta 1710 vuoteen 1720 ottivat niinikkään Suomesta paljon väkeä, jota kuletettiin Venäjäsehen, liijaksikin v. 1716 ja 1717. Sillä kuin eivät soaneet muuta soalista, niin ottivat ihmisiä, koska tiesivät mihin kelpaisivat. Niin nyt, koska Ruotin Kuninkas löysi heijät siellä, niin hään kahtoi heijät omaisuutenaan, ja otti heijät pois väkisekkin, niinkuin tästä selitetään — sillä hänellä oli miehen tarvista sotaan. Myö heitämmö kullenkin lukiallen aatellakseen, josko se oli oikeen häneltä tehty, ottoa miehet pois vaimoiltaan, ja jätteä näitä lapsineen turvattomiksi tähän äkkinäiseen moahan, koska hänessä ei kuitenkaan ollut miestä saattamaan heitä kaikkia sieltä pois. Tätä tehtiin vähä ennen Pultavan tappelusta, ja on uskottava, että, vankitettua Venäläisiltä, peästettiin heijät jälleen mänemään kotiisak.
[269] Kyllähän toki! Tätähä ne kahtona — minkellaiset muka oli — kirkko-menot.
[270] Väkisinkö ne muut siitten otettiin ja ylös-ehittiin?