Että nämät nimet ovat myöhäisempinnä aikoinna synnytetyt, selitämme myöskin siitä, ett eivät ouk Viron ja Lapin kielillä yhtä-kuuluvaiset, jota kyllä muuton oisivat jos heillen jo vanhuuvesta oisi näitä nimiä annettunna.
Nykyisin nimitetään meijän kuut näin:
1) Tammi-kuu (Januari månad).[97] Kuhuttaneenko häntä Suomeksi niin, koska se on kovin kuista, niin kuin tammi on puista kovin. — Vironk. neäri-ku (nyårs-månad) t. vastse ajastaja kuu — Ungk. _bodag azzon havva._Siihen luetaan 31 päivee.
2) Helmi-kuu (Februari månad),[98] lienököhään nimensä soannut siitä, että lumi päivän paistolla sulaa, vaan illan tultua hyytyy, ikään kuin helmiksi tahi jää-kalkareiksi. Tätä kuuta kuhtuivat vanhat myöskin Kaimalo-kuu, koska pakkaiset silloin kuivailoo ja kajailoo. — Virk. kyynla, t. kyyndle-ku (Kyntteli-kuu) ja hunti-ku (huntti t. hukka-kuu) — Ungk. bëuth eleü-hoo. Tähän luetaan karkaus-vuosinna 29 päiveä, vaan muuten ainoastansa 28.
3) Maalis-kuu (Martti månad).[99] Mistähän tuo lie Suomeksi nimensä soannut? Jos ei se liene mahalasta, jota Lapinkielellä kuhutaan male, ja joka ehkä lopulla tämän kuun alkaa joutua. — Virk. paasto-ku (poasto-kuu) ja ange-ku (hanki-kuu). — Lapk. njuktja mano (Jouhtenen-kuu) koska Jouhtenet silloin tuloovat linnun lentämästä. Tähän luetaan 31 päivee.
4) Huhti-kuu (April månad)[100]. Se kuuluu ikään kuin se oisi soanut nimensä huuhtasta (swed) koska synkät honkikot ja kuusikko-mehät silloin jo hakattiin kaskeksi, erinomattain vanhoilla viitamailla. Mutta uskottavampi on, että se on tullut näin kuhutuksi huuhtamisesta, koska virrat rupeavat jo silloin maita huuhtelemaan, ja pakkaiset välistä kuoloovat, välisten toas lyövät puut huuteesen. — Virk. mahlo-ku (mahalan-kuu) ja Jyrri-ku (Jyrin-kuu). — Lapk. wuoratjis-mano (Varis-kuu), koska Varikset silloin kokountuuvat. — Ungk. zenth geürgy-hava (santa Yrjänen kuu). Tähän luetaan 30 päivee.
5) Touko-kuu (Maj månad)[101] kuhutaan niin koska sen lopulla jo ruvetaan toukoja tekemään. — Virk. lehhe t. lehti-ku (lehti-kuu). — Lapk. Qwed-mano (kanto-kuu) koska Porot silloin poikiivat. — Ungk. ponkosd hava. Tähän luetaan 31 päivee.
6) Kesä-kuu (Juni månad),[102]) silloin alkaa Suomessa jo kesä. — Virk. jani-ku (Jaani t. juhannuksen kuu). Tähän luetaan 30 päivee.
7) Heinä-kuu (Juli månad,[103]) silloin ruetaan jo heiniä tekemään. — Virk. haina t. heina-ku. Tähän luetaan 31 päivee.
8) Elo-kuu (Augusti månad[104] kuhutaan niin koska silloin peäsöövät jo uutiseen, ja suatua uutta eloa syntyy heillen ikään kuin uusi elämä. — Virk. Mädda-ku (Mätä-kuu) ja leikusse ku (leikkuun-kuu) ja poimo-ku (viljelemisen kuu). — Lapk. Mäska mano (mätänös-kuu). — Ungk. szent-yakab-hava (st. Jaakopin kuu). Tähän luetaan 30 päivee.