9) Syys-kuu (September månad[105] silloin on jo syksypuoli kesee. — Virk. mihkli-ku (mikkelin-kuu) ja syggise-ku (syksy-kuu) t. syggisehe-ku (syksyinen-kuu) — Lapk. rakad mano (rakkaus t. kilo-kuu), koska Porot silloin ovat härillään. — Ungk. szent-mihaly-hava (st. Mikkelin kuu). Tähän luetaan 30 päivee.
10) Loka-kuu (Oktober månad)[106] on tullut näin kuhutuksi, koska silloin usseemmittain on liiaksikin sekä likoo että lokoo. — Virk. roja ku (rojo, ruoja t. ropakko-kuu) ja ryhhe ku (rytä t. ryyhä-kuu) koska järvet silloin ryyhtyyvät. Kuhtuuvat sitä myöskin vina ku (viina-kuu), koska silloin polttanoovat viinoo. — Lapk. kolko-mano (kolkka-kuu), koska Porot silloin ovat kilottuansa kyhnistynneet ja väikistynneet. — Ungk. Mindzent-havva. Tähän luetaan 31 päivee.
11) Marras-kuu (Nowember månad)[107] on ehkä siitä soanut nimensä, että silloin makoo jo kaikki kasvut martona ja murtuneenna. — Virk. talve-ku (talvi-kuu) ja marti t. märti-ku, (Martin-kuu) t. märtna ku (Martinuksen kuu). Tähän luetaan 30 päivee.
12) Joulu-kuu (December månad),[108] kuhutaan myös Vironk. joulo ku ja talviste pyhhä-ku (talvinen pyhä-kuu). — Lapink. joula mano ja passates mano (pyhä- t. pesätös-kuu),[109] tähän luetaan 31 päivee.
Kuin Suomalaiset tahtoivat toimittoo jonkun vissin vuuen, niin rupeisivat lukemaan kuinka mones se oil siitä nykyisestä, ikään samalla tavalla kuin koska hyö tarkoittivat päiviänsä. Tätä tekivät hyö sekä eteenpäin että taakseppäin, nimittäin tällä tavalla:
Tämä vuosi t. tänä vuonna t. tämä ajastaika e. aastaika, (detta år, i år) — Virk. tämmo, tämmo aasta, tämmode, tämmöde aasta, tännawo. — Lapk. tan jaken.
Ensimäinen t. tuleva, t. nouseva vuosi, t. ens-vuonna, tulevana vuonna (första år, följande år, nästa år).
Toinen vuosi, t. toissa vuonna, t. vuuen takoo e. vuuen peästä t. perästä (andra året, ett år härefter, d.v.s. året efter nästa år).
Kolmas vuosi t. kolmanna vuonna, t. toisen vuuen peästä, perästä t. takoo (tredje året, twå år härefter).
Neljäs vuosi, t. kolmen vuuen takoo, e. peästä, (fjerde året, tre år härefter) j.n.e.