20:nees Ode.[154]
Kosk' Tantalonkin tyttö Tuil Phrygin kiveks' tehty, Kosk' Pandionin neito Oil Piäskysennä nähty; Niin — Jos sun peilis oisin, Ett' näkisit mun aina! Jos oisin helmukseisi, Ett' kantaisit mun aina. Ma soisin veteeks tulla, Ett' pesisin sun ruumiis! Ma soisin Myrrhan' olla, Ett' hiukseis haisuttaisin! Ma nännä-riepuis oisin — Ja helme kaulassaisi! Ja virsuis olla voisin, Ett' vajuis'n varpaaltaisi.
IX.
OMASTA TYTÖSTÄNSÄ.
28:nees Ode [155].
Kuules, Maalari mokoma! Tiepäs tietävä tekiä, Konstin Rhódin harjottaja, Tie mun Neitoin, näkemätäk; Niin kuin mie sun muistuttelen. Ensin hiukset hiukistele Mustat, villan villaisemmat; Ja jos taijat taivoltaisi, Tie myös myrhan haisuviksi. — Ohtaa valkoista varusta Tukan mustan kappyrillä, Puna-poskilta kohoova, Elä yhtä eikä kahta Silmän-väliä vetele; Olkoon, niinkuin hänellääkin, Pikkuruinen piiramatak — Silmän karvan karvallista. Silmän-terät, tietävästi Valkiasta valmistele; Siniseksi kuin Athénen, Laupiaksi kuin Kythéren, Tiepäs nenä, että kasvot, Maitokaiset, ruusukkaiset. Huulet Peitohon mukaiset; Suuta suinkin tahtovaiset. Käyköön Chariteijat kaikki Pehmehellä leuvallansa, Kaulallansa kauniillansa. Peitteleppäs muutoin häntä Puna-purpurin hameella; Että pinta pilkistäiksen, Iho ruumiin ruskottaisi. Olkaan! — jo ma häntä keksin; Koht' on kuva kielellissä.
X.
BATHYLUKSESTA.
29:nees Ode.[156]
Kuva kultaisen Balhyllon Tiepäs häntä kuinma käsken! Tiepäs hiukset kiiltäväksi, Juuret mustahan mukaiset, Peätkin päivän säistäviksi. Anna muata mieltäns myöten Hiuksiin niin kuin haiveniinkin, Palmikoillen panematak. Kulmat ohtahaan kuvaile