Otava, Osa II / eli Suomalaisia huvituksia

by C. A. Gottlund

Loilu.[276]

"Kuules mun Emoini, kultasein — kuuleppas, Laske minun ketollen käymään!" "Vieläpä niin! Pie suus kiin! Olithansa ketolla öyläin." —

"Kuules mun Emoini, kultasein — kuuleppas, Laske minun kukissa käymään!" "Vieläpä niin! Pie suus kiin! Olithansa kukissa öyläin." —

"Kuules mun Emoini, kultainen — kuuleppas, Laske minun marjassa käymään!" "Vieläpä niin! Pie suus kiin! Olithansa marjassa öylöin." —

"Kuules mun Emoini, kultainen — kuuleppas, Laske minun karjassa käymään!" "Vieläpä niin! Pie suus kiin! Olithansa karjassa öylöin." —

"Kuules mun Emoini, kultainen — kuuleppas, Laske minun kylässä käymään!" "Määppäs jos! — Luuletkos Ettäsä kotihis löyät?"

Piikapa läksi: ja ketollen hän kävi, Ja pitkin Pohjan-maita hän juoksi. Mitäs hään tei? Ja mitä hään vei Emonsa kultansa luokse?

Piikapa läksi: ja ketollen hään kävi, Ja Karjalassa kauvas hän juoksi. Mitäs hään tei? Ja mitä hän vei Emonsa kultansa luokse?

Piikapa läksi: ja ketollen hään kävi, Ja Savon-maita samoi ja juoksi. Mitäs hään tei? Ja mitä hään vei Emonsa kultansa luokse?

Piikapa läksi: ja ketollen hään kävi, Ja Hameen-maita hätin hään juoksi. Mitäs hään tei? Ja mitä hään vei Emonsa kultansa luokse?