Kreivi katsoi sinne, mutta kapteeni käänsi samassa päätänsä, niin ettei hän voinut nähdä mitään, vaan nojautui eteenpäin hevosensa selässä.
"Luulen, että se on nauharuusu!" vastasi hän sitten.
"Ja jos minä näen oikein, niin on se keltainen väriltään?" jatkoi prinssi.
"Niin!" vastasi kreivi, joka ilmeisesti koetti antaa niin nauharuusulle kuin koko asiallekin toisen värin kuin todellisen. "Sitä voin tuskin sanoa, sillä päivä häikäisee niin silmiäni, mutta luulen, että se on valkoinen, niin… se on valkoinen, kenties on se muuttanut väriään, sillä se ei näytä olevan eilispäivältä; se kuuluu epäilemättä johonkin aikoja sitten vaalenneeseen lehteen urhoollisen kapteenin nuoruudenhistoriassa."
Prinssi kääntyi nyt kreivi Thurniin ja teki hänelle saman kysymyksen. Tämä, joka ei sitä lähemmin ajatellut, kenties ei tuntenutkaan asiaa niin hyvin kuin kreivi Solms, vastasi nopeasti ja varmasti, että nauharuusu oli keltainen väriltään ja näytti tosiaankin olevan joku vaalistunut muisto.
"Silloin täytyy sen olla minun!" sanoi prinssi ja näytti sangen apealta.
Kuningas, joka sillä välin oli puhutellut sotamarskia antaakseen kapteenille aikaa jotenkuten tointua, kääntyi nyt tämän puoleen ja viittasi hänelle ystävällisesti, virkkaen äänensävyllä, jossa kuitenkin oli yhtä paljo vakavuutta kuin leikkiäkin:
"Antakaas nyt kuulla, kapteeni Rutger, kuinka tämän kaiken laita on… toivon sentään, ettette tahdo tuoda tänne leiriin mitään vieraita ja uusia tapoja?"
"Teidän majesteettinne!" änkytti kapteeni, joka tuskin tiesi, kuinka kauan kuningas oli ollut tapausta näkemässä, eikä siis sitäkään, mitä hän tarkotti. "Teidän majesteettinne… en tiedä sitä itsekään!… Käskekää minun yksin ratsastaa koko puolalaista sotajoukkoa vastaan, ja minä teen sen ilolla… mutta tähän teidän majesteettinne kysymykseen en voi vastata mitään… tämä päivä näyttää minulle olevan oikea onnettomuuden päivä, kavaluus on kietonut minut pauloihinsa!"
Äänensävy, jolla hän puhui, ja sula rehellisyys hänen suurissa, harmaissa silmissään todisti riittävästi, että hänen sanansa olivat totta.