Paljoa enempää ei ole sanottavaa tästä hirveästä tapauksesta.
Seuraavana päivänä tuli poika, Gaston, kaupunkiin, ja isä sulki hänet syliinsä molempien sisartensa ruumiiden välillä. Prinssi Ulrik saapui myös ja itki vilpittömän surun kyyneliä sydämensä rakastetun ruumiin ääressä, kiinnittäen keltaisen nauharuusun tämän tummiin kutreihin. Hän sai myös pian tietää, että ainoastaan veli se oli painanut sisarensa sydämelleen, vaikka se oli tapahtunut paikalla, missä sen oli voinut nähdä ohiratsastava osasto Baudissinin ratsumiehiä, ja niihin kuului myös jättiläinen, joka Braunsbergissä oli tahtonut päättää Gastonin päivät.
Vanha Montagne, joka oli elänyt levotonta elämää ja tuhlannut suuren rikkautensa ja ainoastaan siinä osottanut jotakin vakavuutta, ettei koskaan vetänyt miekkaansa esiin muuten kuin katolisen lipun alla, eli ainoastaan muutamia päiviä kovan koettelemuksensa jälkeen.
Hänen veljensä oli komentajana Strassburgissa, joka hänen oli pakko luovuttaa meidän kuninkaallemme, vaikkakin Koniecpolsky hänet sentähden asetti sotaoikeuden eteen ja hänet tuomittiin kuolemaan ja mestattiin. Siitä surusta toki säästyi vanhus Neuenburgissa. Mutta poikaan, Gastoniin, koski se niin kovasti, että hän päätti seurata prinssi Ulrikia, kun tämä kohta sen jälkeen lähti ruotsalaisesta leiristä ja meni kotiin isänsä luokse.
He eivät sitten eronneet, ennenkuin prinssi kaatui salamurhaajan uhrina vuonna 1633.
13.
Wollinin leopardit.
Sota meni menoaan, ja suuret tapaukset vaativat kaikkien huomion ja valtasivat mielet sisällyksellään, niin että tuskin joudettiin ajattelemaan yksityisiä tapahtumia ja niitä miehiä, jotka auttoivat kuningasta hänen suurtyössään. Jo nyt on sen johdosta paljon hälvennyt, ja se aika on tuleva, jolloin yksityiset piirteet kokonaan unhottuvat ja ikäänkuin vaipuvat sen mahtavan aallon alle, joka vierii eteenpäin Kustaa Adolfin nimen yhteydessä ja kuvastaa välkkyvällä pinnallaan kaikkein jalointa ja kauneinta, mitä isänmaamme on saanut aikaan.
Voikin tapahtua, ettei sata vuotta tämän jälkeen ole juuri ketään, joka tahtoo luoda katseensa menneihin aikoihin siten, että hän ottaa vaivakseen katsella myöskin pienoisseikkoja, vaikka kuitenkin on varmaa, että joka rakennuksessa peruskivet, joita ei kukaan näe, ovat yhtä välttämättömät kuin ne, jotka kannattavat korkeita holveja. Tosin kyllä aina tullaan tuntemaan ne suuret miehet, jotka elivät autuaan kuninkaan lähimmässä ympäristössä, mutta niiden miesten rivit, jotka seisoivat näiden alapuolella, ja sen jälkeen kaikki ne, jotka talonpoikais- ja porvaristuvista lähtivät miehuullisella rohkeudella seuraamaan suuren kuninkaan jälkiä, — kaikkia näitä ei voida nähdä kuninkaan nimeä ympäröivän loiston tähden. Mutta minä luulen, että ainoastaan se, joka voi jossakin määrin nähdä kokonaisuuden, latvasta juureen, voi käsittää autuaan kuninkaan ajan koko kauneuden.
Sen laita on aivan kuin tammen: se on kaunis katsella, vaikkapa vain näkeekin sen alastoman ja vahvan rungon ja suuret solmuiset haarat, mitkä puhuvat jättiläisvoimista ja lukemattomista voitoista. Mutta runko ja haarat, ne ovat kuningas ja suuret; — pienet, he vastaavat kaikkia niitä tuhansia lehtiä, jotka peittävät haarat ja oksat kesäiseen aikaan. Ja ainoastaan puettuina kesäpukuunsa näyttäytyy tammi täydessä ihanuudessaan. Minä näin tämän tammen tuoreimmassa kasvussaan enkä voi unhottaa sitä näköä. Mutta minunkin muistossani alkaa viheriä verho varista pois, ja minä näen ainoastaan rungon ja haarat; kuinka paljo suuremmassa määrin onkaan näin laita silloin, kun koko kellastunut lehdistö on varissut tomuun tammen rungon ympärille. Silloin ei parhaallakaan tahdolla maailmassa voi erottaa enempää kuin tämän ja kenties sellaiset haarat kuin Akseli Oxenstjerna, Johan Banér ja Lennart Torstensson.