"Jumalan rauhaa, herra professori tai asessori, vai mikä nyt lienettekään!" sanoi hän.
Messenius katsoi häneen uudelleen. Mitä hän tahtoi, tuliko hän häntä pilkkaamaan vai tuomaan joitakin tietoja? Mutta Jaakko hymyili, ja tämä hymyileminen loukkasi miestä, jonka kimppuun käytiin kaikilta puolilta.
"Messeniaanit olisivat nyt hyvät olemassa", jatkoi Jaakko, "mutta heitäpä ei nyt näykään mailla eikä halmeilla, ei Signilliä eikä muita,… mutta sittenkin minä seison nyt edessänne…"
Messenius ei tiennyt mitä hänen oli ajateltava entisestä oppilaastaan, joka kerran petti hänet. Tämä johtui hänen mieleensä; se kenties oli ainoa, mikä entisyydestä oli hänen mielessään. Hyvää sydäntä, joka sykki jättiläisen rinnassa, ei hän nähnyt eikä sitä ajatellutkaan. Jaakko olikin niitä miehiä, että hän näytti mitä julmimmalta juuri silloin, kun hän oli tekemäisillään jotakin hyvää. Otsa oli rypyssä, pensasmaiset kulmakarvat puristuivat yhteen, puoleksi peittäen silmät. Samat eleet olen nähnyt sangen lempeissäkin kasvoissa, kun ajatukset ovat kiintyneet johonkin erittäin tärkeään.
Messeniuksesta, joka ei tuntenut häntä lähemmin, kuuluivat sen tähden hänen sanansa enemmän ivalta kuin osanotolta, ja yleensä hillitöntä luonnettaan hän kykeni nyt vaaran hetkenä hallitsemaan vähemmän kuin konsanaan. Kuitenkin ajatteli hän jossain määrin vastustajansa valtaa ja urkintaa, ja sentähden vetääntyi hän askel askeleelta huoneen vastakkaiseen päähän, silmiensä liekin yhä yltyessä.
Jaakko seurasi jälestä, sillä hänen päähänsä eivät mahtuneet muut ajatukset kuin ne, jotka täyttivät hänen sielunsa.
"En tietysti ollut mukana", sanoi hän, "kun 'Blancka Martha' esitettiin
jäähyväisiksi, mutta kometianne ovat hyvässä muistossani… kuinka
Blancka Martha nyt taas lauloikaan?… Hän laulaa herralleen, kuningas
Birgerille:
"Schöns Lieb gedenck der Treue,
Die du mir hast verpflicht,
Und lass dich nicht gereuen,
Gereuen,
Von Hertzen meine ich dich!"
"Kas, nyt laulan teille minä, ja minä laulan, kuten kuningatar lauloi:
"Daran solst du gedencken,
Hertz allerliebste mein,
Mein Hertz thu ich dir schenken,
Schenken,
Es soll dein eigen sein."