Lattimer rypisti silmäkulmiaan.
Jos Betty kertoisi Brannonille Josephinen syytökset, niin ei Brannon tietäisi enempää kuin hän jo tiesi. Mutta jos juttu kulkisi Cole Meederin korviin ennenkuin Lattimer olisi valmis, silloin ei Lattimer voisi olla varma, ettei Josephine kieltäisi sanomaansa estääkseen Cole Meederiä hirttämästä Brannonia.
"Miss Hamilton ei tiedä kuka Callahanin tappoi", sanoi Mrs Whitman. "Huomasin sen paikalla, kun kuulin hänen puhuvan siitä. Hän uskoo todellakin, että Brannon teki sen. Mutta minä — minä tiesin, John. Heti kun Miss Hamilton kertoi tavanneensa Lesin tallissa, tiesin, että Les — niin, tiesin, että hän oli murhaaja. Mutta en voinut antaa Bettyn saada tietää sitä."
"Antakaa Miss Hamiltonin vain luulla, että Brannon on syyllinen", sanoi Lattimer. "Jos hän saa tietää, että Les sen teki, niin hän varmaan jonakin päivänä laulaa sen julki. Hän on sitä lajia."
Lattimer nousi. Hänen onnistui tehdä vakavan ilmeensä niin vaikuttavaksi, että Mrs Whitman vetäisi vapisten henkeään ja kysyi:
"Mitä nyt sitten, John?"
"Arvelen, että minun täytyy lähteä takaisin karjatalolle. Les on yksin. Hän tarvitsee huolellista hoitoa, jos hän tahtoo läpäistä. Missä Ben on?"
"Hän meni jokea alas vähän matkaa. Boskinin kahlaamolle. Hän aikoo huomenna viedä karjaa siitä yli."
"Missä Miss Hamilton on?"
"Hän meni Benin kanssa, John."