Ennen kaikkea ei hänen edesottamisensa alkuaan niin peloittava sovinnaisuudesta poikkeaminen osoittautunut niinkään sopimattomaksi, sillä kyseessähän oli ollut ihmishenki. Sitäpaitsi ei hänen olostaan Lattimerin karjatalolla tienneet muut kuin ne, joita asia lähinnä koski eikä ulkomaailma saisi sitä koskaan tietää. Bettykin jäisi siitä tiedosta osattomaksi.
Mutta Mrs Whitman oli ollut pakoitettu käyttämään viimeistä keinoaan saadakseen Josephinen lähtemään, nimittäin sitä, että hän tunnusti, että Les Artwell oli hänen poikansa.
Samalla selvisi Josephinelle syy Lattimerin varmaan vakuutukseen, että
Mrs Whitman kyllä valehtelisi Les Artwellin hyväksi.
Artwell oli toipumassa. Hänen parantumisensa ei ollut käynyt nopeasti, mutta hän oli kieltämättä vahvistunut ja hänen poskensa todistivat, että verenkierto oli vilkastunut. Ja Josephinen myötätunto oli myös vahvistunut.
Lattimer oli ratsastanut pois vähän aikaa sitten ja Josephine istui kuistilla keinutuolissa ja ajatteli häntä.
Ilta muistutti paljon erästä toista, jonka hän ikänsä oli muistava, nimittäin sitä iltaa, jona Callahan ammuttiin kuoliaaksi. Täysi kuu valoi pehmyttä valoaan laajalle alangolle, paljastaen kaukaiset uinuvat laaksot, sivellen hiljaa vuoren kukkuloita loistollaan ja täyttäen syvänteet salaperäisyydellä.
Lattimer oli kohdellut häntä moitteettomasti ja kunniallisesti. Hän ei ollut lähennellyt häntä, vaan oli antanut hänen olla yksin niin paljon kuin hän halusi.
Tosin oli hän huomannut, että Lattimer silloin tällöin oli katsellut häntä miettiväisenä, kasvoillaan ilme, jonka suhteen ei saattanut erehtyä. Mutta Josephine ei ollut turhankaino ja hän totesi, etteivät Lattimerin ihailevat katseet olleet sen loukkaavampia kuin muittenkaan miesten, vieläpä ympäristössä, jonka katsottiin kasvattavan vain gentlemanneja.
Naisena ei Josephinestä suinkaan ollut vastenmielistä olla ihailun esineenä. Hänellä oli alitajuinen tieto siitä, että luonto oli tehnyt naisen miehen ihailtavaksi ja hän olisi tuntenut pettymystä, jos hänen sulojensa suhteen olisi oltu välinpitämättömiä.
Lattimerin ilmeinen kyky tukahuttaa intohimonsa aiheutti Josephinessa luottamusta häneen. Hän tiesi, että Lattimerin sydämessä paloi intohimo ja vaikka tieto siitä olikin hänelle mieluinen, pelkäsi hän sitä kuitenkin sen vuoksi, että se oli hänelle uusi tunne, ja hän ei tuntenut kylliksi miesten intohimoja, voidakseen arvostella, kuinka pitkälle hän saattoi sallia heidän mennä voidakseen vetäytyä kohteliaasti takaisin.