Kolmaskolmatta luku.
Keskustelunsa jälkeen Lattimerin kanssa käänsi Brannon hevosensa Whitmanin taloa kohti. Mutta hän ei pysähtynyt siihen, vaikka oli aikonut, sillä päästyään pieneen metsikköön, joka oli Whitmanin talon läheisyydessä, huomasi hän Ben Whitmanin taluttavan Chesterfieldiä aitaukseen.
Nyt ei saattanut olla epäilystäkään kenelle nenäliina, jonka Lattimer oli piiloittanut jalkansa alle, kuului. Josephine oli auttanut Artwelliä Lattimerin karjatalolle, oli pudottanut nenäliinansa kuistin nurkalle ja palannut sieltä Whitmaneille.
Koska Ben Whitman hoiteli hänen hevostaan, oli ilmeistä, että Josephine juuri oli saapunut. Ja kun Brannon näki satulan riippuvan aitauksen ylimmällä rimalla — hän tunsi sen Triangle L:n satulaksi — tiesi hän, että se oli juuri otettu Chesterfieldin selästä, sillä Ben Whitman oli kuuluisa täsmällisyydestään eikä olisi unehuttanut sitä siihen.
Brannon kiersi aitauksen ja talon ympärillä olevan tasaisen kentän nähdäkseen Bettyn hevosen. Näytti siltä kuin Betty ei vielä olisi tullut, vaikka hänen olisi pitänyt tulla jo aikoja sitten. Mutta Brannon ajatteli, että Betty mahdollisesti oli hädissään ja levottomana poikennut tieltä, kohdatakseen ehkä sattumalta Josephinen harhailemassa ympäristössä.
Hieman myöhemmin, istuen yhä rauhallisesti satulassa, hymyili Brannon tyytyväisenä, sillä hän näki tomupilven lähenevän Whitmanin taloa ja pilven edessä kiiti Betty. Hän oli ollut kaukana tieltä.
Brannon odotti. Hänellä ei ollut mitään syytä ilmoittaa läsnäoloaan ja hän aikoi kiertää talon näyttäytymättä ensinkään. Myöhemmin aikoi hän yhtyä etelään lähteneihin miehiin.
Hän näki Bettyn ratsastavan taloon, hyppäävän satulasta ja menevän tupaan. Hän huomasi, että Ben Whitman kiirehti saamaan Chesterfieldin satulan näkyvistä, mikä oli epäilyttävä merkki ja sai Brannonin rypistämään kulmiaan hieman ihmeissään.
Whitmanin salaperäinen kiire ja Bettyn äkillinen poistuminen talosta sekä se seikka, että hän lähtiessään itki, olivat siinä määrin hämmästyttäviä asioita, että Brannon päättikin olla lähtemättä etelään.
Hän näki Bettyn nousevan satulaan ja ratsastavan hurjaa vauhtia itään Triangle L:ää kohti. Hän näki Ben Whitmanin pudistelevan päätään Bettyn lähtiessä. Mutta Chesterfield jäi aitaukseen.