Brannon kiersi kaukaa, välttyäkseen tulemasta huomatuksi. Häneltä meni kokonainen tunti Triangle L:n tielle päästäkseen, mutta tultuaan sille pani hän hevosensa laukkaamaan kiivaasti ja oli perillä Tringle L:n aitauksen portilla puolentoista tunnin kuluttua. Bettyn hevonen oli jo aitauksessa ja Brannon meni päärakennukselle, kolkuttaakseen varovasti pääovelle.
Kun Betty tuli häntä vastaan, näki Brannon huoneen hämärässä, että hänen silmänsä olivat kosteat ja posket punoittavat. Mutta hän ei ollut huomaavinaan hänen kiihtymystään. Hänen onnistui myös peittää uteliaisuutensa.
"Olen sangen laajalta tarkastanut seudun, Betty", sanoi hän. "Jos hän on lähtenyt etelään, niin ei hänestä ole paljonkaan jälkiä jäänyt." Hän ajatteli nenäliinaa, jonka hän oli Lattimerilla nähnyt, mutta hän ei aikonut kertoa kaikkia tietojaan.
Brannon näki, että Betty oli hyvin kiihoittunut. Hän ei kuitenkaan voinut päättää oliko se katkeraa vihastumista vaiko pilkansekaista suuttumusta.
"Miss Hamilton on vierailulla Mrs Whitmanin luona, Brannon", sanoi
Betty. Hänen äänensä oli kylmä ja tasainen.
"Arvasin, ettei hän lähtisi kovin kauaksi", vastasi Brannon. "Tietenkin hän selitti, miksi hän ei ollut sanonut sinulle minne hän aikoi?"
"Hän sanoi olleensa levoton Mrs Whitmanin vuoksi."
Bettyn huulilla karehti kylmä hymy. Hänen vakavissa silmissään loisti epäilys, kun hän loi katseensa Brannoniin, koettaen tutkia häntä ja tunkeutua hänen uteliaisuuttaan peittävän välinpitämättömyyden verhon läpi.
"Hän kai ratsasti kanssasi kotiin?" kysyi Brannon.
"Luulen, että hän aikoo jäädä Mrs Whitmanin luo loppumattomiin", sanoi
Betty.