Brannon sai tämän käsityksen siitä, että miehen oikea polvi oli vedetty eteenpäin ja oikea käsi oli aivan polven vieressä velttona ja vääntyneenä.
Brannon ei kysellyt. Hänestä oli selvää, että mies oli yrittänyt ovesta sisään ja että Josephine oli ampunut hänet aivan kynnykselle. Ruumiin asento ja Josephinen suunnaton mielenliikutus näytti todistavan hänen otaksumansa oikeaksi.
Hän katsahti toistamiseen Josephineen, kumartuessaan ruumiin puoleen ja näki, että hän oli peittänyt kasvonsa käsiinsä ja nojasi voimattomana ovenpieleen. Sitten hän tutki kosteaa läikkää ruumiin selkäpuolella, pudisti päätään ja käänsi ruumiin selälleen nähdäkseen hänen kasvonsa.
Miestä oli ammuttu selkään ja kuula oli tunkeutunut sydämen seuduille.
Hän oli kuollut.
Noustessaan jaloilleen pikaisen tutkimuksen jälkeen olivat Brannonin huulet tiukasti yhteenpuristetut. Kuollut mies oli Tim Callahan, sama ratsastaja, joka aikaisemmin oli tuonut tiedon Mrs Whitmanin sairaudesta. Star sijaitsi alangon itäisessä laidassa ja Callahan ei ilmeisesti ollut poistunut kauaksikaan Triangle L:sta, kun hän jostakin syystä, joka ehkä ainaiseksi jäisi tuntemattomaksi, oli palannut takaisin.
Brannon luuli tietävänsä mitä oli tapahtunut. Callahan oli astunut kuistille, edeltäpäin tekemättä tuloaan huomatuksi ja Josephine illan jännittävistä tapauksista ylen kiihtyneenä, oli ajatellut, että Starin omistaja ehkä oli samaa lajia kuin Denverkin ja ampunut hänet juuri kun Callahan, mahdollisesti hitaasti todeten uhkaavan vaaran, kääntyi pelastuakseen siitä.
Noustessaan näki Brannon suuren kuusipiippuisen putoavan raskaasti Josephinen kädestä kuistin permannolle. Tyttö oli itse vaarassa tehdä seuraa aseelle, sillä hänen silmänsä olivat kiinni ja hän huojui arveluttavasti kun Brannon ehätti hätään ja otti hänet käsivarsilleen.
Hän kantoi hänet suureen huoneeseen ja asetti hänet avaraan leposohvaan. Hän katseli häntä hetkisen osaaottavasti rypistäen silmäkulmiaan ja jätti hänet sitten sekä otti suuren pistoolin permannolta, johon se Josephinen kädestä oli pudonnut.
Nopea silmäys aseeseen näytti, että siitä oli laukaistu kaksi panosta. Koska ase oli sama, jonka hän oli ottanut Denveriltä, saattoi hän selittää toisen tyhjän ammuksen olemassaolon. Toisen oli Josephinen täytynyt ampua Callahaniin.
Brannon palasi Josephinen luo, näki että hän hengitti syvään ja säännöllisesti, vaikka olikin vielä tiedottomana. Sitten hän meni ulkopuolella olevalle hietikolle. Vähän matkaa päärakennuksesta näki hän hevosen, joka miehettömänä seisoi pää alhaalla katajan varjossa. Eläin ontui, kun hän talutti sen kuunvaloon ja hän näki, että sen etujalka oli loukkaantunut — venähtänyt pahasti.