Kahdeksastoista luku.
Päivän sarastaessa nousi ohut savupatsas kiemurrellen Triangle L:n esimiehen asunnon piipusta, yhtyen sitten paksuun sumuverhoon, joka viisitoista mailia etelämpänä oli herättänyt Josephinenkin huomiota.
Pian sen jälkeen ilmestyi Brannon asunnostaan, meni tuulipumpulle vettä noutamaan ja palasi sitten takaisin. Puoli tuntia myöhemmin oli hän hevosaitauksessa ottamassa kiinni hevostaan, suurta mustaa.
Hän oli satuloinut sen, heittänyt toisen ohjaksen sen pään yli ja oli juuri sulkemassa aitauksen porttia, kun hän katsahti talliin päin. Kiirehtimättä sulki hän portin, hyväili kädellään mustaa hevostaan ja meni tallia kohti.
Hänen mennessään asuntolan ohi huusi Lin Murray hänelle kuuluvasti:
"Tulen mukaan heti kun olen saanut vähän ruokaa."
"Syö vain tarpeeksi, Lin", vastasi Brannon.
Hän kulki edelleen, ja taas kuului Murrayn ääni.
"Chong tuli kotiin puolen yön aikaan. Hänen hevosensa on aitauksessa.
Sanoi Mrs Whitmanin olevan paremman."
Brannonin silmät elostuivat. Ollessaan äsken aitauksen portilla ja katsoessaan tallille päin oli hän nähnyt satuloidun ja suitsissa olevan hevosen, joka seisoi erään romutavaroitten säilytyspaikkana käytetyn vajan suojassa. Hänen ensimmäinen ajatuksensa oli ollut, että Chong oli jättänyt hevosensa riisumatta koko yöksi, siten tehden itsensä syypääksi moitittavaan laiminlyöntiin. Brannon oli myös kuullut Chongin kotiintulon ja kuullut hänen hiljaa mutisevan käsittämätöntä mongerrustaan.
Mutta Murrayn tiedonanto, että Chong oli vienyt hevosensa aitaukseen, ilmaisi, että se hevonen, joka seisoi vajan suojassa ei ollut hänen käyttämänsä ja Brannonin mielenkiinto muuttui nyt arvostelevasta epäluuloiseksi.