— "Ei täyteen kolmea viikkoa, takaperin valloitimme Peterman von Wabern'in johdolla kuusi-viidettä linnaa ja kaupunkia osittain Romont'in kreivin, osittain Savoijan herttuan alueella. Nuo langokset ovat Burgundilais-herttuan liitossa. Wabern marssii par'aikaa Juraa kohden. Minulla on toimena ko'ota yhteen ne ystäväimme eri parvet, jotka ovat tulleet Vallis'iin Lombardialaisia hävittämään."
— "Tuolla", Bartolomeo sanoi linnaa osoittaen, "niitä on kaksi sataa!"
Samalla kertaa veli Starck oli hiljaa sanonut:
— "Minusta on, kuin tuntisin tuon äänen…"
Yön synkässä pimeydessä hän koetti eroittaa nuoren Berniläisen päällikön ulkomuotoa.
Tämä seisoi miettivänä, tarkastaen vuorotellen maan-laatua, linnaa ja voimia, joita oli tarjona rynnäkköä varten.
— "Kaksi sataa!" hän vihdoin kertoi, "ja paksujen muurien takana.
Meitä, kahdeksankymmentä enintäin."
— "Ne ovat juopuneet verestä ja viinasta!" Bartolomeo hiljaa murisi.
Fritz huudahti viehättävällä ylpeydellä:
— "Olemmehan Sveitsiläisiä!"