Kenties tuon kuolevan miehen huuto oli sinne kuulunut?
Ei ollutkaan; mässäystä kesti yhä.
Kuitenkin tuli kohta jälkeen jonkunmoinen äänettömyys. Sitten yksi noista loistavista ikkunoista, se, joka oli keskellä, äkkiä aukeni.
Kolme tai neljä henkilöä, maljat vielä kädessä, ilmestyi parvelle.
— "Sanonpa sen vieläkin," yksi näistä lausui Italian kielellä, "sanonpa sm vieläkin, että on kuulunut melua."
Toinen, joka näytti olevan isäntä, vastasi:
— "Erehdyttepä! katsokaa vaan, kuinka kaikki on hiljaa."
Äänettömyys seurasi.
Sitten eräs kolmas ääni lisäsi:
— "Torrens'in herra, sallikaa minun, varmemmaksi vakuudeksi, kysyä vartijoiltamme."