Muutamissa paikoin kuitenkin vallitsi hiljaisuus, vallitsi murhe.
Voittajainkin joukossa löytyi lukuisia uhria.
Muun muassa Bartolomeo.
Kaatuessaan hän oli sanonut:
— "Olen kostanut sinun, vaimo parkani … ja nyt tulen sinun luoksesi!"
Sitten, juuri kuolemaisillansa hän oli huudahtanut, epätoivon tuska silmissä:
— "Lapseni! Voi! lapsi parkani!"
Fritz, hereten itkemästä, vastasi:
— "Olenhan minä niiden vanhin veli? Voit rauhassa kuolla, isä … ne tulevat olemaan minun lapseni!"
Samana iltana, kohta kun oli suorittanut viimeisen velvollisuuden isäänsä kohtaan, hän oli tahtonut lähteä.
Troussecaille seurasi häntä.