Kleopatra oli niin mielissään ja liikutettu tästä tietysti käsittämättömästä puheesta, ettei osannut tehdä muuta kuin sulkea silmänsä, pudistaa päätänsä ja ojentaa kätensä Dombeylle, joka — tietämättä oikein mitä pitäisi tehdä — päästä sen irti.

"Tulkaa, Dombey!" huusi majuri katsoen sisään ovesta. "Hitto vieköön, vanhan Joen tekisi kovin mieli ehdottaa muutosta Royal-hotellin nimeen. Sitä pitäisi nimittää Kolmeksi Iloiseksi Vanhaksipojaksi meidän ja herra Carkerin kunniaksi." Samalla majuri taputti Dombeyta selkään ja iskettyään silmää hänen olkansa ylitse naisille, veren tulvahtaessa peloittavasti hänen päähänsä, vei hänet mukanaan.

Rouva Skewton lepäsi sohvallaan, ja Edith istui ääneti loitompana harppuineen. Leikitellen viuhkallaan äiti vilkaisi monta kertaa salaa tyttäreensä, mutta tämä ei liikahtanutkaan, vaan istui synkän ja miettivän näköisenä, katse painuksissa.

Näin kului pitkä aika eikä vaihdettu sanaakaan, kunnes rouva Skewtonin kamarineito ilmestyi tapansa mukaan valmistamaan häntä vähitellen makuulle. Iltaisin tämä palvelijatar olisi paremminkin voinut olla luuranko viikatteineen ja tuntilaseineen kuin nainen, sillä hänen kosketuksensa oli kuoleman hipaisua. Maalattu olento värisi hänen kättensä pitelyssä, vartalo kutistui kokoon, tukka putosi pois, kaarevat mustat kulmakarvat muuttuivat mitättömiksi harmaiksi tupsuiksi, kalpeat huulet vetäytyivät kurttuun, iho kävi kalmankarvaiseksi ja irtonaiseksi. Kleopatran paikalle jäi vain vanha, kulunut, keltainen, tutiseva punasilmäinen nainen, joka käärittiin kuin kurja mytty tahraantuneeseen flanellipukuun.

Äänikin oli perin muuttunut, kun hän puhutteli Edithiä heidän jäätyään kahden kesken.

"Miksi et kerro minulle, että hän tulee tänne huomenna sopimuksen mukaan?" kysyi hän.

"Koska jo tiedät sen, äiti."

Kuinka ivallisesti hän painostikaan viime sanaa!

"Sinähän tiedät hänen ostaneen minut", jatkoi Edith. "Tai että hän ostaa huomenna. Hän on harkinnut kauppaa, näyttänyt tavaraa ystävälleen, onpa ylpeäkin siitä. Hän luulee sen vastaavan hänen toiveitaan, se on saatavissa kyllin halvalla, ja hän ostaa sen huomenna. Hyvä Jumala, että minun piti kokea tämäkin ja käsittää se!"

Jos puristaa yksiin kauniisiin kasvoihin sadan ylpeän ja intohimoisen naisen tietoisen itsensäalentamisen ja palavan vihan, saa silmiinsä saman näyn, joka tässä kätkeytyi kahden valkean värisevän käsivarren väliin.